
Miksi kuukautiset ovat aina niin kiusalliset?
Kuukautisista on yhä vaikeaa ja kiusallista puhua suoraan. Vaikka kuukautisveri ei ole likaista, naista on pidetty saastaisena ja häpeällisenä. Miksi ihmeessä?
Muistatko, kun kuukautisesi alkoivat? Todennäköisesti, ja muisto on elävä. Lähes jokainen nainen on kokenut hetken. Mutta siinä, mitä sitten tapahtuu on huimia eroja.
Jos synnyit Suomessa 1900-luvun alussa, jouduit ehkä heti tarttumaan virkkuukoukkuun tai kutimiin. Niillä naiset ompelivat itselleen kuukautissuojat.
Jos taas synnyit länsiafrikkalaisessa Malissa dogoniksi, menit vuodon ajaksi asumaan kylän laidalle rakennettuun kuukautismajaan.
Mutta jos synnyit 2000-luvun taitteen Suomessa, sinulle on heti ensimmäisistä kuukautisista asti tarjolla hyllymetreittäin erilaisia kuukautissuojia. Niitä löytyy ohutta, siivellistä, aloe veralla ja vitamiineilla varustettuna, hajustettuna tai ilman. Tarjolla on pitkiä, lyhyitä ja string-mallisia. Tamponeja saa asettimella tai ilman. Tai sitten voit käyttää kuukautiskuppia.
Kuuden vuoden vuoto
Kuukautiset alkavat suomalaistytöillä tavallisesti 12–13-vuotiaana. Eli pari vuotta aikaisemmin kuin vielä sata vuotta sitten. Parempi ravinto, ylipaino ja kemikaalit saattavat olla syitä kehitykseen.
Keskimäärin kuukautiset loppuvat 51-vuotiaana. Runsas tupakointi voi lopettaa ne kaksikin vuotta odotettua aiemmin.
Ilman raskauksia tai muita taukoja naisella on elämänsä aikana 500 kuukautiset. Jos ne tulisivat yhtä mittaa, aikaa kuluisi kuusi vuotta! Silti kuukautisiin ei vieläkään suhtauduta täysin luonnollisena asiana.
Kulttuurimme normin mukaan naisen on pidettävä kuukautisensa näkymättöminä, elettävä kuin niitä ei olisi, tutkija Annikka Immonen Turun yliopistosta kuvaa. Hän on tutkinut suomalaisten naisen kokemuksia kuukautisista.
– Veritahraa naisen housuissa pidetään häpeällisenä. Se on kuin huutomerkki, joka kertoo, ettei nainen ole onnistunut tehtävässään piilottaa kuukautiset.
Kuukautisista ei puhuta vieraille uimahallin pukuhuoneessa eikä kuukautissuojia vaihdeta muiden nähden. Harva nainen myöskään jutustelee kuukautisista miespuolisten kavereittensa kanssa.
Lue myös: Miksi säännölliset kuukautiset yllättäen loppuvat?
Likainen veri
Ainakin yli kahden vuosituhannen ajan on ajateltu, että kuukautisveri on likaista ja nainen on kuukautisten aikana jotenkin saastunut.
Länsimaisen lääketieteen isän, kreikkalaisen lääkärin Hippokrateen mukaan kuukautiset puhdistivat naisen veren epäpuhtauksista. Myöhemmin antiikin Roomassa elänyt lääkäri Galenos tulkitsi, että kuukautisten tehtävä oli poistaa ylimääräinen ja tarpeeton veri kehosta.
Raamatussa, vanhan testamentin Mooseksen kirjassa, taas sanotaan: "Kun naisella on kuukautisvuoto, hän on epäpuhdas seitsemän päivää, ja se, joka sinä aikana koskettaa häntä, on epäpuhdas iltaan saakka".
Käsitys kuukautisveren likaisuudesta on säilynyt läpi vuosisatojen eri puolilla maailmaa, myös tämän päivän Suomessa. Immosen tutkimuksessakin osa naisista koki kuukautisveren pahana verenä, joka ulos valuessaan puhdistaa elimistöä.
Ajattelu vaikuttaa myös käytännössä esimerkiksi, kun nainen valitsee ehkäisymenetelmää. Immonen kertoo, että jotkut naiset eivät halua käyttää hormonikierukkaa, koska se niukentaa tai saattaa jopa lopettaa kuukautiset.
Lue myös: Miksi kuukautiset kannattaa merkitä kalenteriin?
Vaikeat kuukautiset
Kuukautisveri koostuu kohdun limakalvosta ja verestä. Se ei ole likaista. Mutta vuoto voi alkaa haista, kun se joutuu kosketuksiin hapen kanssa kehon ulkopuolella.
Kuukautiset voivat olla kivuliaat, epäsäännölliset tai poikkeuksellisen runsaat. Ainakin joka kymmenes suomalainen nainen kärsii runsaista vuodoista jatkuvasti. Runsas vuoto voi aiheuttaa anemiaa. Ja vaikka vaivoja ei olisikaan, naiset kokevat kuukautiset usein epämukavina. Moni asia on silti muuttunut.
Vielä sata vuotta sitten murrosikään tulevat tytöt eivät välttämättä tienneet kuukautisista mitään. Ne tulivat usein järkyttävänä ja pelottavana yllätyksenä. Ajan naisille suunnatut oppaat valistivat, että kuukautiset ovat ruumiillinen ja henkinen häiriötila.
Kuukautiset olivat hankalammat myös siksi, ettei särkylääkkeitä ollut vapaasti myynnissä eikä monessa kodissa ollut vesivessaa. Se teki peseytymisestä vaikeaa. Vesivessat yleistyivät koko maassa vasta 1960–70-luvulla.
Lue myös: Kun alapää kutisee
Koukku vain käteen
Vielä 1800-luvulla maaseudulla oli tavallista, että vuodon aikana ei käytetty minkäänlaista kuukautissuojaa. Kun uudet hygienia-aatteet levisivät, naiset alkoivat tehdä suojia itse.
Kotitekoisia siteitä tutkinut Annukka Sohlman kuvaa, kuinka 1900-luvun alussa siteitä virkattiin, neulottiin ja ommeltiin kankaasta tai vanhoista liinavaatteista. Väliin voitiin panna selluloosavanua eli selstoffia.
Ompeluohjeita ei ollut, vaan tytöt oppivat mallit sukulaisnaisilta tai opettelivat itse kokeilemalla. Aiheesta oli vaikea puhua, ja naiset saattoivat ommella siteensä yksin ja salassa muilta.
Kuukautisten jälkeen naiset kuurasivat siteet käsin, keittivät ne lipeässä ja ripustivat narulle kuivumaan. Puhtaat siteet he piilottivat vaikka hyllylle huussin katonrajaan. Ajankuvaan kuului, että hyvä nainen kätki kuukautiset myös mieheltään.
Kylän kutoja saattoi valmistaa siteitä myyntiin, mutta monilla ei ollut varaa ostaa niitä. Itse tehtyjä siteitä käytettiin 1960-luvulle asti.
Lue myös: Näin pidät alapääsi terveenä
Selluloosa pelasti
Ensimmäisen maailmansodan aikana sairaanhoitajat havaitsivat, että selluloosa imi hyvin verta, paremmin kuin puuvilla. Pian sitä keksittiin käyttää myös teollisiin siteisiin. Ensimmäinen kertakäyttöside tuli markkinoille Yhdysvalloissa 1920-luvun alussa ja tamponi 1930-luvulla.
Suomessakin oli omia sidemerkkejä, nykyisin ainoa suomalainen kuukautissuojavalmistaja on Delipap, joka tekee Vuokkosia.
Vuokkoset syntyi vuonna 1980, kun paperiteollisuudessa työskennellyt Raimo Nuortie keksi, kuinka pehmeistä paperiliuskoista ja selluloosasta saattoi tehdä hyvin imukykyisiä kerroksia. Hän patentoi keksinnön ja alkoi käyttää sitä ensin vaippoihin ja sitten myös siteisiin.
Nyt siteet ovat ohentuneet kirjanmerkin kaltaisiksi lärpäkkeiksi, muotoutuneet istuviksi ja saaneet pintakuivan pinnan. Joissakin on tuoksua, osa on biohajoavia. Juuri ohuemmiksi siteet eivät Nuortien arvion mukaan voi enää tulla, vaan alan kehitys kulkee enemmänkin ympäristöystävällisempään suuntaan.
Lue myös: Alapään kauneusleikkaukset – mitä ihmettä!
Häpeä on syvällä
Kuukautisiin on aina liittynyt häpeää ja noloutta. Se on kuin liima, joka ei lähde irti. Immosen tutkimuksen naisetkin kokivat häpeän tunteita läpi elämän.
Sen lisäksi, että kuukautisverta on pidetty likaisena, kuukautiset ovat merkki naisen seksuaalisuudesta.
Seksuaalinen vapautuminen alkoi 1970-luvun taitteessa. Samaan aikaan sukupuolikasvatus tuli koulujen opetussuunnitelmiin. Tämä näkyi myös Immosen tutkimuksessa. Aikaisemmin naiset eivät puhuneet kuukautisista kavereidensa tai kenenkään muunkaan kanssa, mutta nyt kuukautisista tuli tyttöjen puheenaihe.
– Varsinkin kuukautisten alkaminen on herkkää aikaa. Jos silloin tulee ikäviä kokemuksia, ne voivat vaikuttaa pitkään. Tutkimuksessani eräs nainen kertoi, kuinka koulussa pojat olivat löytäneet siteen hänen laukustaan ja heilutelleet sitä luokan edessä. Se oli tuntunut hirvittävän nololta, Immonen kertoo.
Kokemuksilla saattaa olla myös konkreettisia seurauksia. Vielä 1980-luvulla joissakin kouluissa suositeltiin, ettei tyttö osallistuisi liikuntatunneille kuukautisten aikana. Joillekin se oli helpotus, mutta varsinkin niille, joiden kuukautiset alkoivat varhain, muista eristäminen jumppasalin reunalle oli noloa. Suositus oli samalla osoitus siitä, ettei liikunta ollut hyväksi tai turvallista tiettyyn aikaan kuukaudesta.
Lue myös: Tietopaketti kuukautisista
Kuukautiset vain kerran vuodessa?
Moni nainen jakaa Immosen mukaan samat kuukautisiin liittyvät avainkokemukset: ensimmäiset kuukautiset, kuukautisten kanssa sinuiksi tulon, raskaudet ja imetykset, lapset tehty mitäs nyt -vaiheen sekä vaihdevuodet.
– Kun kuukautiset tulevat näiden kokemusten myötä naiselle tutummiksi, niihin liittyvä häpeä vähenee ja niistä voi puhua avoimemmin.
Näissä eri elämänvaiheissa nainen voi rakentaa omaa naiseuttaan uudelleen ja löytää menneistä noloista tilanteista myös huumoria.
Nykyään nainen voi myös itse päättää, kuinka usein kuukautiset tulevat. Hormonikierukan käyttäjällä ne loppuvat usein kokonaan. Yhdistelmäehkäisypillereillä vuotoa voi siirtää useammankin kuukauden ajan iästä riippumatta. Yhdysvalloissa on jo myynnissä e-pilleri, jota käytetään vuosi yhtä mittaa.
Samaan aikaan kun puhe ja avoimuus kuukautisista lisääntyvät, itse vuoto näyttää tulevaisuudessa vähenevän.
Lähteet: Annikka Konola (nyk. Immonen): Verellä merkityt (Turun yliopisto 2009), Annukka Sohlman: Linnunkiikut ja kallen kaulukset (Helsingin yliopisto 2007), Arja Liinamo: Suomalaisnuorten seksuaalikasvatus ja seksuaaliterveystiedot oppilaan ja koulun näkökulmasta (Jyväskylän yliopisto 2005), Terveyskirjasto, Vuokkoset, Tampax, Ob ja Museum of Menstruation mum.org.