Terve.fi

Migreenipotilaat sairastuvat muita todennäköisemmin sydän- ja verenkiertohäiriöön

Migreenipotilaat sairastuvat muita todennäköisemmin sydän- ja verenkiertohäiriöön

Toistuva migreeni nostaa myös muiden sydämen ja verenkierron häiriöiden todennäköisyyttä. Lue lisää.
Mainos

Jo pitkään on ollut tiedossa, että migreeniin liittyy kohonnut sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riski. Tuore tutkimus todistaa, että toistuva migreeni nostaa myös muiden sydämen ja verenkierron häiriöiden todennäköisyyttä.

The BMJ lehdessä tammikuun lopussa julkaistun tanskalaisen populaatiotutkimuksen mukaan migreeni nostaa sydän ja verenkiertohäiriöiden riskiä. Tutkimusta johtanut Kasper Adelborg Aarhusin yliopistollisesta sairaalasta totesi uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että vaikka sydän- ja verisuonitautien absoluuttiset riskit olivat pienet yksilöllisellä tasolla, tämä tulos merkitsee huomattavaa riskin kasvua väestötasolla, koska migreeni on hyvin yleinen sairaus. Arvion mukaan yksi viidesosa ihmisistä kokee migreenipäänsärkyä jossain elämänsä vaiheessa.

Tutkimukseen otettiin hieman yli 51 000 potilasta, joilla oli diagnosoitu migreeni, ja kontrolliryhmäksi reilut 510 000 potilasta suunnilleen samanlaisella ikä- ja sukupuolijakaumalla, joilla ei ollut migreeniä. Migreeniryhmässä suurin osa potilaista oli naisia ja he olivat saaneet diagnoosinsa yleisimmin noin 35-vuotiaina. Tutkimusaineiston potilaista yksikään ei ollut aiemmin sairastanut sydänkohtausta, aivohalvausta, perifeeristä valtimosairautta, sydämen rytmihäiriöitä, jalkojen syviä laskimotukoksia tai sydämen vajaatoimintaa.

Ensisijaisena tutkimustuloksena havaittiin, että 19 vuoden seuranta-ajalla migreenipotilaista 2451 koki jonkin edellä mainituista kardiovaskulaarisista häiriöistä, ja 575 potilaalla niitä ilmeni useammin kuin kerran. Migreenipotilaiden kesken auralliseen migreeniin liittyi merkittävämmät riskit kuin aurattomaan migreeniin.

Verrattuna terveisiin kontrollihenkilöihin migreenipotilailla oli siis karkeasti arvioituna kaksinkertainen todennäköisyys saada aivoinfarkti, 49 prosenttia enemmän sydänkohtauksia, 59 prosenttia todennäköisemmin syvä laskimotukos jaloissa ja 25 prosenttia todennäköisemmin rytmihäiriötä. Sydämen vajaatoiminnan ja perifeerisen valtimosairauden riskiä migreeni puolestaan ei näyttänyt nostavan.

Kaikkiaan huomattiin, että koko tanskalaispotilaiden muodostamassa kohortissa näiden kardiovaskulaariongelmien absoluuttinen riski ei ollut kovinkaan suuri. Esimerkiksi sydänkohtauksen sai terveistä henkilöistä noin 17/1000 ja migreenipotilaista 25/1000, ja aivoinfarktin terveistä henkilöistä 25/1000 ja migreenipotilaista 45/1000.

Tutkimukselle editorial-artikkelin kirjoittanut Tobias Kurth muistuttaa uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että kohonneen riskin muistaminen on tärkeää erityisesti silloin, jos migreenipotilas lisäksi tupakoi tai kärsii kohonneesta verenpaineesta – silloin sydän- ja verenkiertohäiriön riski on jo todella paljon korkeammalla kuin terveillä kontrolleilla.

Lähteet: BMJ 2018

Tämän uutisen tarjoaa Lääkäriportaali, joka on erikoisalakohtainen palvelu lääkäreille ja lääketiedettä opiskeleville. Palvelu tarjoaa koti- ja ulkomaisen lääketieteellisen uutispalvelun ilmaiseksi. Lue lisää ja rekisteröidy käyttäjäksi

Lue lisää:

Migreeniä pidetään vain päänsärkynä – lääkäriin ei osata hakeutua

Migreenin omahoito

Julkaistu: 1.3.2018