Elämänlaatuun panostaminen ja potilaan syyllistämisen välttäminen voivat parantaa elämäntapamuutosten onnistumista, todetaan tuoreessa suomalaisessa lääketieteen väitöstutkimuksessa. Väitöksen mukaan elämäntavat saattavat olla arka aihe monille.
Lääketieteen lisensiaatti Tellervo Seppälä Turun yliopistosta selvitti väitöstutkimuksessaan perusterveinä itseään pitäneiden, mutta jonkin valtimotaudin riskitekijän omanneiden henkilöiden elämänlaatua. Perjantaina 19.5.2017 tarkastettavaan väitöstutkimukseen osallistui yhteensä 2 752 lounaissuomalaista.
– Huonoimmassa sosiaalisessa asemassa olevat kärsivät elintapasairauksista eniten ja ne pahentavat eriarvoisuutta entisestään. Tähän sairausryhmään kuuluvat sydän-ja verenkiertoelinten sairaudet, tyypin 2 diabetes, monet keuhkosairaudet, osa tuki-ja liikuntaelinten sairauksista sekä syöpätaudeista, Seppälä kertoo yliopiston tiedotteessa.
Yliopiston tiedotteessa esitetään, että nykyihmisen sairastavuuden tyyppi on muuttunut: elämäntapasairaudet katsotaan liittyvän yksilön elämäntapoihin ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
”Lääkärien on katsottu syyllistävän potilaita ohjeillaan”
– Osa vastaanotolla käyvistä potilaista on ilmaissut, että he eivät ole tienneet esimerkiksi ylipainon terveyttä huonontavista vaikutuksista ja osa on tuonut voimakkaasti esiin kantansa sen suhteen, että heidän elintapansa eivät kuulu lääkärille. Lääkäreiden ja terveydenhuollon henkilökunnan on katsottu syyllistävän potilaita ohjeillaan, Seppälä jatkaa.
Lisäksi hän korostaa, että ohjeiden antaminen ja elintapojen muuttaminen tulisi nähdä elämänlaatua parantavana tekijänä, ei itsemääräämisoikeuden rajoitteena tai arkielämän lääketieteistämisenä.
Seppälä myöntää Helsingin Sanomille, että elintavoista saarnaaminen ei ole aina herkkua lääkäreille.
– Osa lääkäreistä on kurkkuaan myöten täynnä eikä jaksa paasata niistä elintavoista, koska siitä tulee vain skismaa. Potilaat ajattelevat, ettei heitä hoideta yhtä hyvin kuin muita, kun aina vain vedotaan tupakointiin tai ylipainoon, hän toteaa lehdessä.
Väitöstutkimukseen sisältyneen kyselytutkimuksen perusteella noin 42 prosenttia 500:sta kyselyyn vastanneesta suomalaisesta aikuisesta ajatteli, että elintavoista kysyminen on sopivaa vain, kun lääkärissä käynti koskee nimenomaan elintapoja.
Todettu ylipaino ja tupakointi lisäsivät henkilöiden haluttomuutta keskustella
Seppälä toteaa tutkimuksessaan, että sokeritaudin esiasteilla ei ollut vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun, mutta tuore tyypin 2 diabetes heikensi elämänlaatua.
Tuoreen kartoituksen perusteella ylipaino huonontaa etenkin naisten fyysistä elämänlaatua. Miehillä muutos ei ollut yhtä selvä. Tutkimushenkilöt, joille kertyi painoa, saivat matalimmat pisteet kaikilla elämänlaadun osa-alueilla. Heille oli myös enemmän depressiivisiä oireita.
– Todettu ylipaino ja tupakointi lisäsivät tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden haluttomuutta edes keskustella omista elämäntavoistaan perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla, Seppälä lisää tiedotteessa.
Lähteet:
Seppälä, Tellervo 2017: Elämänlaadun ja elämäntapojen huomioonottaminen perusterveydenhuollossa
Tämän uutisen tarjoaa Lääkäriportaali, joka on erikoisalakohtainen palvelu lääkäreille ja lääketiedettä opiskeleville. Palvelu tarjoaa koti- ja ulkomaisen lääketieteellisen uutispalvelun ilmaiseksi. Lue lisää ja rekisteröidy käyttäjäksi
Lue lisää:
Turhat antibioottikuurit vähentyvät kohdistamalla valistus lääkäreihin
“Lääkäreiden ihmissuhdetaitoja aliarvioidaan, vaikka onhan ne monesti koetuksella”
