Lääkärin oma persoona voi olla työkalu potilaan hoitamisessa. Ainakin tuoreessa suomalaisessa väitöstutkimuksessa haastatellut lääkärit vakuuttuivat siitä, että heillä on mahdollisuus käyttää potilaiden hoitamisessa hyväksi paitsi lääketieteellistä osaamista myös omaa persoonaansa ja vuorovaikutustaitoja.
Tulee kyllä vähän sellainenkin olo, että lääkäreiden ihmissuhdetaitoja aliarvioidaan, vaikka onhan ne monesti koetuksella.
Näin sanoo yksi väitöstutkimusta varten haastatelluista lääkäreistä. Hammaslääketieteen lisensiaatti Ritva Vatjus haastatteli 16:ta yleislääketieteeseen erikoistuvaa lääkäriä ja keräsi heiltä kirjallista materiaalia. Tutkimus tehtiin lääkärien 2,5-vuotisessa jatkokoulutuksessa, GP-koulutuksessa. Vatjus selvitti potilas–lääkärisuhteen muotoutumista koulutuksen aikana ja käytti suhdekeskeisyyttä yhtenä keskeisenä käsitteenä.
Kuunteleminen tärkeää, mutta kiire kuormittaa
Lääkärit pitivät yleislääketieteen ytimenä persoonallista potilas-lääkärisuhdetta. Oikean diagnoosin ja hyvien hoitopäätösten tekemiseksi olennaista on kuunnella potilaan huolia, kokemuksia, ajatuksia ja odotuksia.
Vatjus huomasi, että inhimillistä hoitokohtaamista tavoittelevat lääkärit halusivat laajentaa tietoisuuttaan siitä, mikä kaikki vaikuttaa vuorovaikutukseen vastaanotolla. Kun päästään aitoon vuoropuheluun potilaan kanssa, voidaan tietoa hyödyntää diagnoosin ja hoitopäätösten tekemisessä. Henkilökohtainen tieto potilaan kokemusmaailmasta voi auttaa soveltamaan yleisiä Käypä hoito -suosituksia yksilöllisesti.
Tosin sille nähdään myös esteitä työn arjessa, että lääkäri voisi toimia suhdekeskeisesti: lääkärit kuvailivat, että kiire kuormittaa potilastyötä ja vaikeuttaa mahdollisuutta toimia, niin kuin itse haluaisi.
Onnistunut vuorovaikutus – lääkäri jaksaa paremmin
Vatjus päättelee, että lääkärin valmiuksia voidaan lisätä esimerkiksi harjoittelemalla vuorovaikutustilanteita ja käsittelemällä työstä nousevia haasteellisia tapauksia vertaisryhmässä. Hyötyä voi olla myös siitä, että lääkäri tiedostaa ja käsittelee omasta kokemushistoriastaan kumpuavia asioita, asenteita, uskomuksia ja tunteita.
Tutkimuksessa huomattiin, että onnistuneella vuorovaikutuksella on merkitystä myös lääkärin jaksamisen kannalta:
Kun potilaat niinkun aidosti kiittää tai jotenki ne on tyytyväisiä, kun ne lähtee. Oli niin ihanaa tulla takasi töihin ja löytää sit niistä potilaista se, nähdä se ilo, millä ne vastaanotti mut. Siin oli sitä ideaa.
Nämä vaikuttavat kohtaamisessa
Lääkärin ja potilaan kohtaamisessa vaikuttavat väitöstutkimuksen mukaan esimerkiksi seuraavat seikat:
Tunteet
Kun kohtaan vastenmielisyyttä tai muita negatiivisia tunteita potilaita kohtaan, mietin näkyykö se ja onko niille oikeasti perusteita.
Omat asenteet, uskomukset ja käsitykset
Mikä minussa lähtee sivuluisuun, kun kohtaan vastaanotolla somatisoijan? Ja mistähän johtuu, että nämä hienosti pukeutuneet, reseptiä vaativat turistit minua ärsyttää?
Kun tulemme tietoisemmiksi siitä, mitä vastaanotolla teemme ja mitä koemme pystymme näin ollen sitä myös kehittämään, tiedostamatonta tekemistä ei voi kehittää.
Omien tarpeiden tunnistaminen
Pakkotahtinen työ on myrkkyä, sen minä oon kokenu ja niinku varmaan hyvin läheltä jossakin vaiheessa sitä niinku ihan uupumuspohjaa käyny. Kyllä minä oon siitä niinku opiksi ottanu.
Kaipaan todellakin uusia työkeinoja itselleni, olen tarvitseva ja haluan oppia uutta, eli mielenkiinnolla odotan perhelääketieteen tai narratiivisuuden kurssia, että sais niinko hohtoa ja intoa työhön, jotenki pelkään, miten mä jaksan työurani loppuun.
Koulutus voi vaikuttaa
Potilas-lääkärisuhdetaidot lisäävät jaksamista. Koska porukka oli hyvä ja kouluttajat päteviä sain tärkeää palautetta ja vertaistukea ja valmiuksia kohdata myös haastavia potilastilanteita.
Kursivoidut tekstikohdat ovat lainauksia väitöstutkimusta varten haastatelluilta lääkäreiltä.
Ritva Vatjus väittelee Oulun yliopistossa 25.1.2014.Väitöskirjan otsikko on ”Kohti suhdekeskeisyyttä lääkärin ja potilaan kohtaamisessa. Laadullinen tutkimus potilas-lääkärisuhteen hahmottumisesta yleislääkäreiden koulutuksessa”. Väitöskirja kuuluu lääketieteen alaan.
Lähteet: Ritva Vatjuksen väitösirja (pdf) ja Oulun yliopiston sähköpostitiedote 20.1.2014.
Lue myös:
“Kovakorvaiset narsistit pitää sulkea pois” – lääkärien pääsykokeet puhuttavat
