Kuukautiset eivät mene keneltäkään ohi täysin kivuttomasti: kaikki naiset tietävät mistä puhutaan, kun puhutaan kuukautiskivuista. 10–15 % naisista kärsii joka kuukausi normaalia kovemmasta kivusta, joka pahimmillaan voi johtaa poissaoloon koulusta tai työstä.
Kuukautiskipu saattaa alkaa pari päivää ennen vuodon alkamista, mutta pahimmillaan se on tyypillisesti vuodon 1.-2. päivänä.
Kipu on pahinta alamahalla: se tuntuu jatkuvana polttona tai kramppimaisina supistuksina muistuttaen synnytyksen avautumisvaihetta. Kipu voi säteillä selkään tai reisiin.
Yleisoireina voi ilmetä päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua, ilmavaivoja ja ripulia.
Mistä kuukautiskipu johtuu?
Kohdun limakalvo valmistautuu joka kuukausi mahdolliseen raskauteen. Jos raskaus ei ala, limakalvo vuotaa pois kasvaakseen uudelleen seuraavan kolmen viikon aikana. Vuoto sisältää verta, limaa ja kudospaloja. Normaalin vuodon aikana verta menetetään alle 80 ml.
Kuukautissyklin säätelyyn osallistuu useita hormoneja, tunnetuimpina estradioli eli naissukuhormoni ja progesteroni eli keltarauhashormoni.
Kohdun limakalvo tuottaa lisäksi prostaglandiineja. Prostaglandiinit aiheuttavat kohdun supistelua ja vaikuttavat veren hyytymisjärjestelmään, sekä mm. osallistuvat tulehdusreaktion ja kuumeen syntyyn. Kuukautiskipu johtunee juuri prostaglandiinien liiallisesta erittymisestä.
Kuukautiskipu voi olla primaarista, jolloin kuukautiset ovat kivuliaat alusta alkaen ilman mitään varsinaista syytä. Primaarinen kipu on tavallisinta nuorilla naisilla. Primaarinen kuukautiskipu helpottaa usein ensimmäisen synnytyksen jälkeen.
Sekundaarisessa kivussa aiemmin kivuttomat kuukautiset muuttuvat vuosien mittaan kivuliaiksi jonkin syyn tai sairauden takia. Tyypillinen esimerkki tällaisesta on endometrioosi.
Myös kuparikierukka saattaa lisätä kuukautiskipua ja vuodon runsautta.
Näin hoidat itse
Tehokas hoito kuukautiskipuihin on tulehduskipulääkkeet. Ne vähentävät prostaglandiinien tuotantoa, jolloin kipu ja kohdun supistelu vähenee. Myös runsas verenvuoto yleensä niukkenee tulehduskipulääkkeiden vaikutuksesta.
Hyvä ja paljon käytetty vaihtoehto on ibuprofeeni. Annoksen on syytä olla riittävän suuri: 400–600 mg kerrallaan 6–8 tunnin välein kovimpina kipupäivinä. Parasetamoli on vaihtoehto niille, jotka eivät voi käyttää tulehduskipulääkkeitä esimerkiksi astman takia.
Liikunnan harrastaminen voi lieventää kuukautiskipuja, joskin kovan kivun aikana urheilu on luonnollisesti mahdotonta.
Milloin lääkäriin?
Elleivät kipulääkkeet auta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Jos gynekologinen tutkimus on normaali, muita tutkimuksia tai laboratoriokokeita ei juuri tarvita. Papa-kokeen ja klamydiatestin avulla suljetaan pois tulehdukset.
Lääkäri voi määrätä kuukautiskivun hoidoksi ehkäisypillerit, vaikka varsinaista ehkäisyn tarvetta ei olisikaan. E-pillerit niukentavat vuodon määrää ja helpottavat kipua yleensä huomattavasti.
E-pillerit voidaan määrätä käytettäväksi siten, että kuukautisvuoto tulee normaalia harvemmin, esimerkiksi 2-3 kuukauden välein. Minipillereitten teho kuukautiskivuissa on huomattavasti heikompi kuin yhdistelmäpillereillä.
Synnyttäneellä naisella vaihtoehto pillereille on hormonikierukka. Äärimmäisessä tapauksessa voidaan harkita jopa kohdunpoistoa.
Faktaa kuukautiskivusta
- 10–15 % naisista kärsii joka kuukausi kovista kivuista
- Tavallisinta kova kipu on nuorilla naisilla
- Kipu tuntuu polttona tai kramppeina muistuttaen synnytyssupistuksia
- Lisäksi voi olla päänsärkyä, pahoinvointia ja suolisto-oireita
- Kuukautiskipu johtunee prostaglandiinien liiallisesta erittymisestä
- Tulehduskipulääkkeet vähentävät kipua, supistelun tunnetta ja vuotoa
- E- pillereitä voi käyttää kuukautiskivun hoitoon, vaikkei ehkäisyn tarvetta olisikaan
Lue lisää:
