Kauneus & Terveys

Kärsitkö tietämättäsi vuodenaikamasennuksesta?


Kevät tulee, ihanaa! Päivät pitenevät, vähäiset lumet sulavat pois ja aurinko ilmestyy taivaalle. Ihmiset ympärilläsi hehkuttavat uutta vuodenaikaa, mutta sinua ahdistaa. Saatat kärsiä vuodenaikamasennuksesta.
Teksti Inka Ikonen
Kuvat Fotolia

Vuodenaikamasennukseen kuuluu tunnetumpi syys- tai kaamosmasennus sekä vähemmän tutkittu kevätmasennus.

Jos koet, että päivän pidentyessä sinun on vaikea nukahtaa, nukkumisaikasi vähenee, ruokahalusi heikentyy, on vaikea hyväksyä itseäsi, olet ahdistunut ja jopa itsetuhoinen, saatat olla kevätmasentunut.

Keväisin tehdään myös eniten itsemurhia.

- Kevätmasennusta on tutkittu vähän, mutta suurin syy siihen on auringonvalonmäärä, kommentoi psykologi Aku Kopakkala.

Kevätmasennukseen auttavat ensisijaisesti hyvät elämäntavat.

- Masennusta on vaikea saada, jos syö hyvin, liikkuu säännöllisesti, pitää yllä ystävyyssuhteitaan ja nukkuu hyvin, Kopakkala sanoo.

Hyvällä unihygienialla voidaan hillitä masennusta. Nuku siis kahdeksan tuntia, käytä pimennysverhoja äläkä käytä teknisiä laitteita iltaisin.

Mikä on paras hoito kaamosmasennukseen?

Suomessa vähintään prosentti väestöstä kärsii kaamosmasennuksesta ja lisäksi arvioiden mukaan 10–30 prosenttia kärsii kaamosoireilusta. Ennestään masennuksesta kärsivillä oireet pahenevat kaamosaikaan.

Puhutaan kaamosmasennuksesta, jos oireilu toistuu ja pahenee vuosittain.

Kaamosmasennuksen oireita ovat apaattisuus, uneliaisuus; aamuisin on vaikea nousta sängystä ylös ja nukkuu paljon, mieliteot erityisesti makeaan ja hiilihydraatteihin lisääntyvät ja paino voi nousta.

Paras ja tehokkain hoito kaamosmasennukseen on liikunta ja kirkasvalohoito.

- Säännöllinen liikunta vähentää kaikkia masennuksia yhtä tehokkaasti kuin lääkitys tai terapia, Kopakkala sanoo.

Kuinka kirkasvalohoito toimii?

Runsas valonmäärän vähentyminen tai lisääntyminen pistää sisäisen vuorokausirytmimme sekaisin. Meidät on suunniteltu asumaan lähempänä päiväntasaajaa, jolloin valonmäärä olisi tasaisempi.

Kopakkalan mukaan rytmiä voi tasata itse aamuisin kirkasvalohoidolla ja iltaisin pienellä annoksella melatoniinia.

Suositusten mukaan kirkasvalohoidon optimaalisin aika on aamulla kello kuuden ja kahdeksan välillä, mutta tämä on jokaisella yksilöllistä. Kirkasvalohoitoa pitäisi saada aamuisin vähintään puolen tunnin ajan.

Kirkasvalohoito toimii myös tavalliseen masennukseen. Kopakkalan mukaan se tehoaa jopa paremmin kuin perinteisenä hoitomuotona käytetty SSRI-lääkitys.

Hoito vaikutukset masennusoireisiin näkyvät yleensä hyvinkin nopeasti.

- Ensimmäinen kerta jo helpottaa piristäen ja poistaen melatoniinia kehosta. Tehokkaimmat vaikutukset näkyvät viimeistään kahden viikoin sisällä, Kopakkala sanoo.

Kirkasvalohoito ei kuitenkaan poista alttiutta vuodenaikamasennukselle, siksi sitä on käytettävä säännöllisesti.

- Ja jos hoidon katkaisee, oireet tuppaavat tulemaan takaisin parissa viikossa.

Jos et halua tai ehdi istua kirkasvalon paisteessa joka aamu, voit hommata sarastusvalon. Jotta saat riittävät tehot irti, satsaa kalliimpaan, säädettävään malliin.

- Sarastusvalo ei piristä hetkessä, mutta vähentää melatoniinia elimistössä. Tehotakseen sen pitäisi aloittaa sarastus jo paria tuntia ennen heräämistä.

Pidä toivoa yllä

Kopakkalan mukaan ihminen pahentaa masennusoireitaan omilla valinnoillaan.

- Masennus on toivottomuutta. Täytyy siis tehdä sitä, mikä pitää toivoa yllä.

Kopakkalan mukaan kognitiivinen terapia voisi viedä vuodenaikamasennuksen pysyvästi pois.

- Terapia auttaisi tekemään elämässä hyviä valintoja, jotka edesauttaisivat hyvinvointia ja pitäisivät masennuksen poissa.

Julkaistu: 14.3.2016