Kauneus & Terveys

10 myyttiä melatoniinista


Melatoniini nukuttaa, mutta sen väitetään myös hillitsevän syöpiä.
Teksti Kirsi Heikkinen
Kuvat 123RF

Mitä melatoniini meissä tekee – ja mitä ei.

1. Melatoniini säätää ihmisen vuorokausirytmiä. 

Totta. Melatoniinihormoni kertoo aivoille, milloin on yö ja aika nukkua. ­Silmiin tulevan valon määrä vaikuttaa hormonin eritykseen. Kun ilta hämärtyy, aivojen käpyrauhanen alkaa tuottaa melatoniinia. Se laskee kehon lämpötilaa ja vireyttä, mikä helpottaa nukahtamista. Stressi ja alkoholi heikentävät hormonin eritystä, ja häiritsevät näin yöunta.

Eniten melatoniinia syntyy yöllä pilkkopimeässä. Sitä kutsutaankin yöhormoniksi. Aamun valkeneminen tai kirkas keinovalo pysäyttää melatoniinin tuotannon. On aika herätä. Koska melatoniini tahdistaa sisäistä kelloamme, sitä sisältäviä valmisteita käytetään uni-valve-rytmin häiriöihin. Ne jouduttavat nukahtamista.

Valmisteet loiventavat myös aikaerorasitusta. Vuoro­työläisen univaikeuksiin ne auttavat vain, jos vuorot vaihtuvat tarpeeksi harvoin. Melatoniini tehoaa vasta, jos sitä nauttii 4–5 iltana peräkkäin.

2. Melatoniini jarruttaa syöpää. 

Totta ja tarua. Tutkimuksissa on osoitettu, että melatoniini jarruttaa joidenkin syöpäsolujen kasvua. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten tämä pätee ihmisiin.Joidenkin tutkimustulosten mukaan syöpälääke tehoaa paremmin, jos potilas käyttää samaan aikaan melatoniinia.

Lue myös: Mitä painajaiset paljastavat?

3. Melatoniini heikentää naisten hedelmällisyyttä. 

Tarua. Aiemmin melatoniinista toivottiin jopa ehkäisymenetelmää. Sittemmin kuitenkin huomattiin, että melatoniini voi parantaa hedelmöityshoitojen onnistumista. Hormoni näyttäisi muun muassa parantavan munasolujen laatua.

Joidenkin eläinkokeiden mukaan melatoniinihormoni voi myös vilkastuttaa laiskan istukan toimintaa ja vauhdittaa näin sikiön kasvua.Jos naisen hedelmällisyys on heikentynyt, lisämelatoniinista saattaa olla hyötyä.

4. Melatoniini lihottaa. 

Tarua. Melatoniini saattaa­ päinvastoin auttaa pysymään hoikempana. Rotta­kokeissa on todettu, että hormoni lisää rasvakudosta, joka polttaa energiaa sen sijaan, että varastoisi sitä.

Melatoniini myös lievittää lihavien rottien aineenvaihduntahäiriöitä ja madaltaa verenpainetta. Ihmisillä se on toisissa tutkimuksissa alentanut, mutta toisissa taas nostanut verenpainetta.

5. Lapselle voi huoletta antaa melatoniinia nukahtamisongelmiin. 

Tarua. Melatoniinilla voidaan helpottaa esimerkiksi autististen lasten unipulmia. Se voi myös auttaa normalisoimaan adhd-lasten vuorokausirytmiä. Hormoni ei sovi kuitenkaan tavalliseen lasten iltakukkumisen rauhoitteluun. Osa lääkäreistä ei suosittele sitä alle 18-vuotialle lainkaan.

Melatoniini kietoutuu elimistön säätelyyn monin tavoin. Siksi melatoniinihormonin käytön suhteen kannattaa olla varovainen. Se vaikuttaa esimerkiksi muihin hormoneihin, mutta vielä ei tarkkaan tiedetä miten.

Melatoniinin säännöllistä, yli vuoden ­kestänyttä käyttöä on tutkittu vähän, ja niihin on osallistunut neurologisista häiriöistä tai adhd:stä kärsiviä lapsia. Neuvottele lääkärin kanssa, ennen kuin annat lapsellesi melatoniinia.

Lue myös: Nämä viisi asiaa pitävät sinut hereillä öisin

6. Melatoniini suojaa luita ja ihoa. 

Totta. Melatoniinia ­saattaa syntyä paikallisesti myös luuytimessä, ja se säätelee ilmeisesti luiden muodostumista. Alustavat tutkimukset vihjaavat, että melatoniinilisä voi suojata vaihde­vuosi-ikäisen naisen luita haurastumiselta. Muihin ­vaihdevuosien vitsauksiin, kuten kuumiin aaltoihin, melatoniini ei tunnu purevan.

Hormoni vaikuttaa myös ihoon. Se vähentää ultra­violettisäteilyn aiheuttamia vaurioita ihosoluissa. Kun iho suojattiin ­melatoniinia sisältävällä voiteella, se ei palanut auringossa niin helposti.

Melatoniini on väkevä antioksidantti eli yhdiste, joka kykenee estämään solujen härskiintymistä. Arvellaan, että se pystyy hidastamaan myös ikääntymisen aiheuttamia soluvaurioita. Oletukselle on saatu tukea hiiri­kokeissa, mutta ihmisillä tästä ei ole toistaiseksi näyttöä.

7. Melatoniinin käyttö sairastuttaa mielen. 

Tarua. Elimistön luontainen melato­nii­nintuotanto muuttuu mielenterveyden häiriöistä kärsivillä. Muutoksia ilme­nee potilailla, jotka sairastavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä, skitsofreniaa, anorek­siaa, bulimiaa, tai jotka kärsivät paniikkihäiriöstä tai pakkoajatuksista. Vielä ei tiedetä, sairastuttaako muutos hormonin tuotannossa mielen vai aiheuttaako sairastuminen muutoksen.

Osa masennuksesta kärsivistä saa apua melatonii­nista, osan oireita se pahentaa. Rauhoittavien lääkkeiden kanssa otetut melatoniinivalmisteet voivat voimistaa väsymystä.

8. Melatoniini lievittää tupakan vieroitusoireita. 

Totta. Yhdessä tutkimuksessa todettiin, että viimeisen tupakan jälkeen ­nielty 0,3 milligramman melatoniiniannos ­piti levottomuutta, ärtyneisyyttä ja nikotiinihimoa loitolla 6,5 tunnin ajan. Vielä ei tunneta tarkkaan, miten melatoniini osallistuu nikotiiniaineenvaihduntaan. Tupakointi kuitenkin madaltaa elimistön melatoniinipitoisuutta ja heikentää melatoniinivalmisteiden tehoa.

Lue myös: Myyttejä unesta ja nukkumisesta

9. Melatoniinin käyttö ­aiheuttaa päänsärkyä. 

Totta ja tarua. Päänsärky on yksi melatoniinivalmisteiden ­mahdollisista haittavaikutuksista. Ne voivat aiheuttaa myös päivä­väsymystä, ärtyneisyyttä ja vatsa­kipuja. Lumelääkkeet aiheuttavat kuitenkin vastaavia vaivoja yhtä usein.

Toisaalta on tutkittu, että melatoniini helpottaa sarjoittaista päänsärkyä. Melatoniinin tehosta migreeniin on saatu ristiriitaisia tuloksia.

10. Melatoniinivalmisteiden käyttö koukuttaa. 

Tarua. Melatoniini ei aiheuta riippuvuutta. Aikuisille sen lyhytaikainen käyttö näyttää olevan muutenkin turvallista.Suomessa melatoniinia saa sekä ­reseptillä että ilman. Hoitoannos, 0,1–10 milligrammaa otetaan iltai­sin aina samaan aikaan, 1–2 tuntia ennen haluttua nukahtamisaikaa.

Melatoniinin pitkäaikaisvaikutuksista on vain hyvin vähän tietoa. Suositus on, että sitä käytetään korkeintaan muutama kuukausi kerrallaan.

Melatoniini voi voimistaa varfariinin eli veren­ohennuslääkkeen vaikutusta. Hormoni saattaa myös heikentää eräiden verenpainelääkkeiden vaikutusta. Neuvottele lääkkeiden rinnakkaiskäytöstä aina lääkärin tai apteekin henkilökunnan kanssa.

Asiantuntijana: THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Lähteitä: The Journal of Pineal Research, Proceedings of the National Academy of Sciences, International Journal of  Molecular Sciences, Pharmacology Biochemistry and Behaviour,  Nature, Suomen Lääkärilehti ja MedLinePlus

Julkaistu: 8.10.2015