Foolihappo, josta joskus käytetään myös nimitystä M-vitamiini, on vesiliukoinen vitamiini joka lasketaan kuuluvaksi B-vitamiinikompleksiin. Foolihapon ja B12-vitamiinin aineenvaihdunta on kytkeytynyt toisiinsa, sillä B12-vitamiinia tarvitaan foolihapon muuttamiseksi elimistössä toimivaan muotoon. Foolihapolla on tärkeä osuus punaisten verisolujen lisääntymisessä, kasvussa sekä ruoansulatuskanavan, erityisesti suolinukan hyvinvoinnissa. Foolihappoa saa kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä täysviljatuotteista. Foolihappo on yleisimmin puuttuva B-vitamiini. Sen puute aiheuttaa anemiaa.
Foolihapon mittayksikkö on mikrogramma (mikrog).
Vaikutus
Foolihappoa syntetisoituu ihmisen paksusuolessa bakteerien toiminnan tuloksena. Sen päätehtävä liittyy elimistön puriinin ja DNA:n synteesiin. Näin se vaikuttaa keskeisesti verenmuodostukseen, solujen jakautumiseen ja aminohappoaineenvaihduntaan. Foolihappo osallistuu erityisesti nopeasti jakautuvien solujen ja kudosten, kuten limakalvojen ja luuytimen toimintaan.
Foolihapon tarve
Foolihapon vähimmäistarve on
- naisilla: 240 mikrog/vrk
- raskauden aikana 400 mikrog/vr
- miehillä: 300 mikrog/vrk
- lapsilla: 50 – 300 mikrog/vrk
Foolihapon tarve korostuu tietyissä erikoistilanteissa. Näitä ovat mm.:
- laktoosi-intoleranssi
- keliakia
- raskaus
- imetys
- sairaus- ja toipilasaika
- stressi
- kova fyysinen rasitus
- yksipuolinen ravinto
- pitkäaikainen paasto
- dieetti ja laihdutuskuurit
- ehkäisypillerien käyttö
- runsas alkoholinkäyttö
- epäsäännölliset elämäntavat
Keskimääräistä foolihapon saantia Suomessa ei ole arvioitu, mutta Yhdysvalloissa sen saanti ravinnosta on 240 – 300 mikrog/vrk.
Foolihapon yliannostuksesta johtuvia myrkytysoireita ei ole tavattu.
Foolihapon puutos
Foolihapon puute aiheuttaa makrosyyttisen anemian, jolle ovat tunnusomaisia suurikokoiset punasolut, liuskatumaisten valkosolujen vähäisyys ja häiriintynyt verihiutaleiden kehitys. Puutoksen aiheuttamat häiriöt limakalvoilla johtavat suu- ja kielitulehdukseen, ruokatorven tulehdukseen ja ripuliin. Muita oireita saattavat olla väsymys, huimaus, voimattomuuden tunne sekä ruokahaluttomuus.
Foolihapon puutos voi johtua suolistoleikkauksen jälkeisestä imeytymishäiriöstä tai esim. raskauden aikaisesta lisääntyneestä tarpeesta.
Saanti
Hyviä foolihapon lähteitä ravinnossa ovat
- vihreät vihannekset
- persilja
- lehtikaali
- kukkakaali
- palkokasvit
- soija
- paprika
- kokojyvävalmisteet
- leseet
- vehnänalkiot
- useat hedelmät
- mustikka ja muut marjat
- hiiva
- munankeltuainen
- maksa
- munuaiset.
Foolihappo tuhoutuu herkästi auringonvalon ja kuumennuksen vaikutuksesta.
Seuraavat kasvisperäiset annokset sisältävät noin 50 mikrog foolihappoa:
- kauraleipä, 100 g
- kukkakaali, 100 g
- pavunidut, 100 g
- maapähkinät, 1 dl
- keitetyt herneet, 100 g
- keitetyt soijapavut, 100 g
Jos kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä täysviljatuotteiden käyttö on vähäistä, suositellaan raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville foolihappovalmisteiden käyttöä riittävän saannin varmistamiseksi.
