Joka vuosi influenssakausi iskee. Samalla iskevät myös potilaiden ja jopa joidenkin lääkärienkin ennakkoluulot ja väärinkäsitykset. Medscapen asiantuntijat ovat koonneet neljä tyypillisintä myyttiä influenssasta. Ota faktat haltuun.
1. Influenssa on harmiton tauti
Varsin läpitunkeva käsitys on, että influenssa on lievä tauti, eikä ollenkaan ongelmallinen. Yksi suurimmista ongelmista on, että flunssa-termiä käytetään kuvaamaan monenlaisia oireita ja tauteja.
Termin laaja käyttö on johtanut siihen, että influenssakin voidaan käsittää väärin. Osa ihmisistä ajattelee jopa, että influenssa ei aiheuta klassisia oireita, kuten kuumetta, myalgiaa, uupumusta, vilunväreitä ja letargiaa.
Todellisuudessa influenssan vakavuus voi vaihdella lievästä jopa kuolettavaan. Taudin vakavuus riippuu liikkeellä olevasta influenssakannasta, mutta myös potilaasta. Ikä, komorbiditeetti, aiempi altistuminen influenssalle, rokotukset ja yleisterveys vaikuttavat taudin vakavuuteen.
Epidemiologisten tutkimusten perusteella influenssainfektio ei ole harmiton. Influenssa on yhdistetty yli 20 000 kuolemaan ja yli 220 000 sairaalaan joutumiseen vuosittain. Vaikka influenssa ei veisikään sairaalaan, voi se aiheuttaa vakavia komplikaatioita, kuten sydäninfarktin tai aivoverenkiertohäiriön.
Terveillä aikuisilla influenssa voi olla oireeton ja aiheuttaa vain lieviä oireita, kuten pientä yskää ja nenäverenvuotoa. Influenssa voi olla merkittävä tauti lapsilla, ja yksi tuhannesta lapsesta joutuukin sairaalaan influenssan takia.
2. Influenssa voi tarttua vain, jos kantajalla ilmenee oireita
Influenssa tarttuu yleensä ihmisestä ihmiseen. Virus leviää yleensä pisaratartuntana. Pisarat pääsevät liikkeelle yleensä tartunnan saaneen ihmiset yskiessä, aivastaessa tai puhuessa. Pisarat päätyvät usein sivullisen suuhun, nenään tai hengitysteihin. Tauti voi tarttua myös ympäristöstä.
Vaikka tartunnan saa todennäköisemmin oireelliselta henkilöltä, tutkimustulosten mukaan voi tartunnan saada myös oireettomalta. Kiinalaisen tutkimuksen mukaan influenssan tarttuminen oireettomalta henkilöltä on mahdollista.
3. Minulla ei ole koskaan ollut flunssaa, joten en tarvitse flunssarokotetta
Tämä on yleinen väite etenkin rokotteita vastustavilta henkilöiltä. Rokottamattomuutta perustellaan usein terveellisillä elämäntavoilla ja hygienialla.
Vaikka henkilö ei ole koskaan saanut influenssaa, ei se tarkoita, etteikö tartunta olisi mahdollinen tulevaisuudessa. Myös terveet ihmiset voivat saada tartunnan ja sairastua influenssaan vakavasti. Terveiden ihmisten sairastuminen on nähtävillä etenkin vuoden 2009 H1N1-influenssaepidemiasta saaduista tiedoista.
Kun yrittää järkeistää potilaalle rokottamista, on turvavöiden käyttö hyvä esimerkki. Monetkaan ihmiset, jotka käyttävät turvavöitä, eivät ole ikinä joutuneet auto-onnettomuuteen. Kuitenkin on turvallisempaa käyttää turvavöitä ja vähentää loukkaantumisen ja kuoleman riskiä tapaturman sattuessa.
Lääkärien tapa kommunikoida vuosittain influenssarokotteista vaikuttaa rokotteiden hyväksymiseen. Lääkärit voivat pelkän kysymisen lisäksi suoraan suositella potilaalle rokotteen ottamista.
4. Mitään ei ole tehtävissä, influenssaa ei voi ehkäistä
Monilla interventioilla voidaan ehkäistä influenssainfektiota. Hygienia, yskimistapa, hengitysteiden hygienia, tartunnan saaneiden välttäminen – kaikki nämä ovat erittäin tärkeitä keinoja. Myös influenssarokote on olennainen keino ehkäistä influenssaa.
Influenssarokotteen tehokkuus vaihtelee liikkeellä olevasta kannasta, vastaanottajan rokotushistoriasta ja immuniteetista. Keskimäärin rokote on tehokas 59 prosentilla 18–65-vuotiaista aikuisista. Rokote on tehokas 20–44 prosentilla yli 65-vuotiailla.
Viruslääkitystä, kuten oseltamiviiria ja zanamiviiria, voidaan käyttää infektion ehkäisyssä. Rimantadiinia ja amantadiinia ei enää suositella käytettäväksi influenssakantojen resistenssin takia.
Asiantuntijoiden huomiot lääkäreille
Influenssa voi olla vakava ja jopa henkeä uhkaava tauti. Se voi vaikuttaa kehen tahansa, mutta etenkin sellaisiin potilaisiin, joilla on muita tauteja, jotka ovat raskaana tai jotka ovat iäkkäitä.
Influenssa tarttuu helposti ja virus voi jatkaa leviämistä eteenpäin ennen kuin tartunnan saaneella esiintyy oireita. Tartunnan saaneilla voi olla atyyppisiä oireita tai ei oireita ollenkaan.
Viruslääkkeet ja rokotteet ovat tärkeitä, mutta eivät sataprosenttisen toimivia keinoja. Kyseiset keinot tulisi yhdistää jokapäiväisiin taudin ehkäisymenetelmiin, kuten käsihygieniaan.
Lähde: Medscape
Lue lisää:
