Terve.fi

B2-vitamiini, riboflaviini

B2-vitamiini, riboflaviini

B2-vitamiini eli riboflaviini on vesiliukoinen vitamiini, jolla on tärkeitä tehtäviä solujen aineenvaihdunnassa ja energian tuotannossa
Teksti Toimitus
Mainos

B2-vitamiini eli riboflaviini on vesiliukoinen vitamiini, jolla on tärkeitä tehtäviä solujen aineenvaihdunnassa ja energian tuotannossa. Runsasproteiiniset ruoat ovat hyviä riboflaviinin lähteitä. Näitä ovat mm. maitovalmisteet: puoli litraa maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä tyydyttää päivän tarpeen.

Riboflaviinin puutosoireita ovat suupielten halkeilu, vauriot suussa ja kielessä sekä ihottuma kasvoissa.

B2-vitamiinin mittayksikkö on milligramma (mg).

B2-vitamiini, vaikutus

Riboflaviini toimii aineosana kahdessa flaviinikoentsyymissä, joiden toiminta on elimistön hapenkäytölle ja energialle tärkeää Se säätelee lukemattomia hapetus-pelkistysreaktioita, vaikuttaa valkuaisaineiden ja rasvahappojen synteesiin sekä katekolamiinien, noradrenaliinin, serotoniinin, asetyylikoliinin ja histamiinin sekä niasiinin (B3-vitamiinin) tuotantoon. Elimistön antioksidanttijärjestelmään osallistuva glutationireduktaasi edellyttää riboflaviinin mukanaoloa.

B2-vitamiini, tarve

B2-vitamiinin (riboflaviinin) vähimmäistarve on

naisilla: aikuisiässä (18-60 v.) 1.3 mg/vrk kasvuiässä (11-14 v.) 1.2 mg/vrk

miehillä: aikuisiässä (18-60 v.) 1.6 mg/vrk kasvuiässä (11-14 v.) 1.4 mg/vrk

B2-vitamiinin tarve korostuu tietyissä erikoistilanteissa. Näitä ovat mm.:

Suomessa riboflaviinin keskimääräinen saanti ravinnosta on naisilla 1,6 mg/vrk ja miehillä 2,1 mg/vrk, mitkä kumpikin ylittävät suositukset. Maito- ja maitovalmisteet ovat ylivoimaisesti tärkein riboflaviinin lähde Suomessa, ne kattavat 56 % sen kokonaissaannista. Lihasta ja lihavalmisteista saadaan 16 % ja viljavalmisteista 10 % riboflaviinin kokonaissaannista.

Riboflaviinin yliannostuksesta johtuvia myrkytysvaikutuksia ei tunneta.

B2-vitamiini, puutos

Riboflaviinin puutteessa häiriintyy glukoosin, proteiinien ja rasvojen aineenvaihdunta. Riboflaviinin puute liittyy huonoon ravitsemukseen eikä puutosoireita yleensä synny helposti.

Liian alhainen saanti johtaa suun limakalvon häiriöihin, suupielten halkeiluun, suutulehdukseen, kielen kirvelyyn, nenän limakalvon häiriöihin ja silmien valoherkkyyteen sekä “tikkuihin” kynsinauhoissa.

Vakavasta riboflaviinin vajauksesta seuraa oireina lisäksi haavaumia silmissä.

Saanti

Riboflaviini on ruoassa yleensä sitoutuneena proteiiniin, joten runsasproteiiniset (valkuaisainepitoiset) ruuat ovat myös hyviä riboflaviinin lähteitä. Näitä ovat mm.

  • maitotuotteet
  • maksa
  • vihannekset ja sienet.

Keittäminen ja auringonvalo vähentävät ravinnon riboflaviinimäärää.

Julkaistu: 24.11.2005