B2-vitamiini eli riboflaviini on vesiliukoinen vitamiini, jolla on tärkeitä tehtäviä solujen aineenvaihdunnassa ja energian tuotannossa. Runsasproteiiniset ruoat ovat hyviä riboflaviinin lähteitä. Näitä ovat mm. maitovalmisteet: puoli litraa maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä tyydyttää päivän tarpeen.
Riboflaviinin puutosoireita ovat suupielten halkeilu, vauriot suussa ja kielessä sekä ihottuma kasvoissa.
B2-vitamiinin mittayksikkö on milligramma (mg).
B2-vitamiini, vaikutus
Riboflaviini toimii aineosana kahdessa flaviinikoentsyymissä, joiden toiminta on elimistön hapenkäytölle ja energialle tärkeää Se säätelee lukemattomia hapetus-pelkistysreaktioita, vaikuttaa valkuaisaineiden ja rasvahappojen synteesiin sekä katekolamiinien, noradrenaliinin, serotoniinin, asetyylikoliinin ja histamiinin sekä niasiinin (B3-vitamiinin) tuotantoon. Elimistön antioksidanttijärjestelmään osallistuva glutationireduktaasi edellyttää riboflaviinin mukanaoloa.
B2-vitamiini, tarve
B2-vitamiinin (riboflaviinin) vähimmäistarve on
naisilla: aikuisiässä (18-60 v.) 1.3 mg/vrk kasvuiässä (11-14 v.) 1.2 mg/vrk
miehillä: aikuisiässä (18-60 v.) 1.6 mg/vrk kasvuiässä (11-14 v.) 1.4 mg/vrk
B2-vitamiinin tarve korostuu tietyissä erikoistilanteissa. Näitä ovat mm.:
- laktoosi-intoleranssi
- keliakia
- raskaus
- imetys
- sairaus- ja toipilasaika
- stressi
- kova fyysinen rasitus
- yksipuolinen ravinto
- pitkäaikainen paasto
- dieetti ja laihdutuskuurit
- ehkäisypillerien käyttö
- runsas alkoholinkäyttö
- epäsäännölliset elämäntavat
Suomessa riboflaviinin keskimääräinen saanti ravinnosta on naisilla 1,6 mg/vrk ja miehillä 2,1 mg/vrk, mitkä kumpikin ylittävät suositukset. Maito- ja maitovalmisteet ovat ylivoimaisesti tärkein riboflaviinin lähde Suomessa, ne kattavat 56 % sen kokonaissaannista. Lihasta ja lihavalmisteista saadaan 16 % ja viljavalmisteista 10 % riboflaviinin kokonaissaannista.
Riboflaviinin yliannostuksesta johtuvia myrkytysvaikutuksia ei tunneta.
B2-vitamiini, puutos
Riboflaviinin puutteessa häiriintyy glukoosin, proteiinien ja rasvojen aineenvaihdunta. Riboflaviinin puute liittyy huonoon ravitsemukseen eikä puutosoireita yleensä synny helposti.
Liian alhainen saanti johtaa suun limakalvon häiriöihin, suupielten halkeiluun, suutulehdukseen, kielen kirvelyyn, nenän limakalvon häiriöihin ja silmien valoherkkyyteen sekä “tikkuihin” kynsinauhoissa.
Vakavasta riboflaviinin vajauksesta seuraa oireina lisäksi haavaumia silmissä.
Saanti
Riboflaviini on ruoassa yleensä sitoutuneena proteiiniin, joten runsasproteiiniset (valkuaisainepitoiset) ruuat ovat myös hyviä riboflaviinin lähteitä. Näitä ovat mm.
- maitotuotteet
- maksa
- vihannekset ja sienet.
Keittäminen ja auringonvalo vähentävät ravinnon riboflaviinimäärää.
