Terve.fi

Yleistietoa ärtyvän suolen oireyhtymästä


Ärtyvän suolen oireyhtymä - mikä se on ja kuinka se oireilee? Lue lisää ärtyvän suolen oireyhtymästä.
Teksti Toimitus

Ärtyvän suolen oireyhtymän syitä ei täysin tunneta. Oireiden mahdollisia aiheuttajia ovat suoliston alentunut kipu- tai aistimiskynnys, suolen poikkeava supistelutoiminta (motiliteetti), tahdosta riippumattoman hermoston toiminnanhäiriö, suoliston infektion jälkitila ja ravinnon fermentoituvat hiilihydraatit. Oireita voivat pahentaa psyykkinen stressi ja jotkut ruoka-aineet, kuten kahvi, sipuli, valkoviini ja palkokasvit. Suolesta ei löydy mitään nähtävää vikaa, mutta sen toiminta on häiriintynyt.

Ärtyvän suolen oireyhtymän seuranta

Vuosittaisista seurantakäynneistä saattaa olla hyötyä toiminnallisten vatsavaivojen pitkäaikaishoidossa. Seurantakäynnillä käydään läpi potilaan vointi, oireet ja niissä mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Lääkäri tekee perustutkimuksen, mutta tarkempia tutkimuksia, kuten paksusuolen tähystystä ei tehdä uudelleen, jos löydös on ensimmäisellä tutkimuskerralla ollut normaali ja oirekuva ei ole muuttunut.

Ärtyvän suolen oireyhtymän perinnöllisyys

Toiminnallisten vatsavaivojen periytyvyyttä ei ole voitu luotettavasti todistaa.

Ärtyvän suolen oireyhtymän yleisyys

Toiminnallisia vatsavaivoja esiintyy ajoittain yli puolella länsimaiden väestöstä, mutta suurin osa heistä (70 %) ei hakeudu tutkimuksiin. Ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyys länsimaissa on noin 10 % ja Suomessa 5 %. Yleinen käsitys on, että ärtyvän suolen oireyhtymää esiintyy jopa kaksi kertaa yleisemmin naisilla kuin miehillä. Sairastumisikä on tyypillisesti 20-30 vuotiaana.

Ärtyvän suolen oireyhtymän ennuste

Vaiva on kiusallinen, mutta ei vaarallinen, eikä se itsessään lyhennä elinikää. Suuri osa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivistä henkiöistä jää kokonaisvaltaisen hoidonkin jälkeen oireisiksi. Oirekuva on krooninen ja aaltoileva, välillä henkilö voi olla lähes oireeton ja välillä voimakkaammin oirehtiva. Oireet saattavat myös muuttua esimerkiksi ripulipainotteisesta ummetuspainotteiseen. Toiminnallinen vatsavaiva voi vaihtua ajan kuluessa toiseksi, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä toiminnalliseksi dyspepsiaksi.

Lähteet:

Camilleri M., Katzka DA. Genetic epidemiology and pharmacogenetics in irritable bowel syndrome. Am J Physiol Gastrointest Liver Physiol 2012, 302(10):G1075-84.

Mustajoki P. Ärtyvän suolen oireyhtymä, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Voutilainen M. Toiminnalliset suolistovaiva ja ärtyvä suoli-oireyhtymä (IBS), Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Hillillä M. Ärtyvän suolen oireyhtymä, Gastroenterologia ja hepatologia, Kustannus Oy Duodecim 2018.

ICD-10:

K58 Ärtyvä suoli -oireyhtymä, K59 Muut toiminnalliset suolistosairaudet

Julkaistu: 13.6.2013