Kauneus & Terveys

Voiko ruokaan syntyä addiktio kuten alkoholiin?


Hotkitko salassa suklaata? Naposteletko jotain jatkuvasti? Onko herkkujen syömistä vaikea lopettaa?

Hotkitko suklaalevyjä, kunnes kaikki on syöty viimeistä murua myöten? Naposteletko jotain jatkuvasti? Onko ruoan ahmimista vaikea lopettaa, vaikka voisit jo pahoin?

Ruoka pyörittää monen elämää. Syöminen tuo helpotusta suruun, ahdistukseen ja stressiin.

Yleisimmin napostelua ja ahmintaa aiheuttavat makeat ja pitkälle prosessoidut, rasvaiset ruoat. Ne antavat mielihyvää ja sisältävät paljon energiaa.

Herkuttelusta tulee ongelma, jos ahminta pitkittyy ja muuttuu pakonomaiseksi.

– Ruokaan ja syömiseen kohdistuvassa riippuvuudessa ihminen ei hallitse syömistä, vaan ruoka ja syömiseen liittyvät ajatukset hallitsevat häntä, sanoo projektipäällikkö Marianne Luojola Myllyhoitoyhdistyksen Ruoka ja riippuvuus -hankkeesta.

Ongelmasyömisen voi laukaista esimerkiksi kriisi tai traumaattinen kokemus. Ero, eläköityminen tai valvottava vauva antavat luvan turruttaa vaikeita tunteita paketillisella jäätelöä.

Syöminen aiheuttaa häpeää

Tässä ajassa ihannoidaan hoikkuutta ja hyväkuntoisuutta. Kyvyttömyys hallita syömistä aiheuttaa usein häpeää ja syyllisyyttä.

Moni syö piilossa muilta. Morkkis syömisen jälkeen voi saada valtavat mittasuhteet.

Usein ratkaisu on jättää aterioita syömättä, mikä johtaa helposti ahmimaan myöhemmin lisää. Noidankehä on valmis.

Urheilulääkäri Pippa Laukka: Sairastin syömishäiriöitä 17 vuotta

Ahdistava salaisuus peilautuu arkeen ja ihmissuhteisiin. Pahimmillaan häpeä on niin suuri, ettei vaikeuksista pysty puhumaan muille.

Ongelma on siis todellinen, mutta onko kyse addiktiosta?

Heroiini addiktoi, entä ruoka?

Ruokariippuvuus on käsitteenä kiistanalainen.

Poskettomalle ruoanhimolle ei löydy virallista sairausmääritelmää tai hoitosuositusta.

Sokeriin tai muuhunkaan ruokaan ei ole mahdollista koukuttua samalla tavalla kuin vaikka heroiiniin.

Marianne Luojolan mukaan kyse onkin toiminnallisesta riippuvuudesta. Se vertautuu esimerkiksi peli- tai shoppailuriippuvuuteen.

Taustalla on usein psyykkistä pahoinvointia.

– Parempi termi olisi hallitsematon syöminen tai syömiseen kohdistuva riippuvuus, Luojola muotoilee.

Vaikka oirekuvalle ei ole olemassa virallista addiktiomääritelmää, moni tunnistaa syömisestään päihderiippuvuuksille ominaisia piirteitä, kuten ettei kerta kaikkiaan pysty lopettamaan tai kokee tarvetta saada ruokaa aina vain suurempia määriä.

– Samat mekanismit kuin päihderiippuvuudessa pätevät hallitsemattomassa syömisessä, Luojola sanoo.

Syy voi olla aivoissa

Hillitön syömishimo voi selittyä osin sillä, että ihmisellä on luontainen mieltymys nopeasti energiaa antaviin ruokiin. Tämä on ollut selviytymisen kannalta tärkeää.

Osan yltäkylläisyydessä elävistä nykyihmisistä on vaikea pidättäytyä kaikista houkutuksista.

Geenit ja ympäristö vaikuttavat siihen, kenelle syömisestä tulee ongelma. Myös aivokemialla on näppinsä pelissä.

Ahmijoilla on todettu poikkeavuutta aivojen välittäjäaineissa, erityisesti mielialaa kohottavassa ja ruokahalua hillitsevässä serotoniinissa. Sen puute voi selittää impulsiivisen käytöksen.

– Ilmiö on ollut olemassa vuosikymmeniä, mutta vasta nyt siitä on uskallettu puhua, sanoo Syömishäiriöliiton kehittämiskoordinaattori Katri Mikkilä.

Ruoka on pakokeino

Mikkilä käyttää toistuvasta, hallitsemattomasta syömisestä mieluummin käsitettä ahmintahäiriö eli BED (binge eating disorder).

– Syömishäiriöstä voi toipua ilman, että ruokavalioon jää riippuvuusajattelulle tyypillisiä rajoituksia.

Ahmintahäiriötä sairastava ei napostele vaan ahmii kerralla suuria määriä ruokaa.

Tunnista ongelma

  1. Ahmit suuria määriä ruokaa tai napostelet jatkuvasti esimerkiksi ahdistukseen.
  2. Pystyt lopettamaan ahminnan vasta, kun siitä tulee huono olo.
  3. Ahmiminen ja kontrollin menetys tuottavat suurta häpeää.
  4. Piilottelet ja salailet syömäsi ruoan määrää muilta.
  5. Sinulla on kielteinen käsitys kehostasi ja olet ehkä ajautunut jatkuvaan laihdutuskierteeseen.
  6. Olet kriittinen itseäsi kohtaan ja sinun on vaikea ilmaista tunteitasi.

Samaan aikaan hän saattaa laihduttaa ja jättää oikeita aterioita väliin.

Tämä johtaa energiavajeeseen, joka imaisee lopulta herkkujen äärelle.

– Mitä useammin terveellinen ja järkevä ruokarytmi järkkyy, sitä varmemmin päätyy ahmimaan, Mikkilä sanoo.

Ahmintahäiriön erottaa bulimiasta se, että sairastava ei jälkikäteen pyri eroon ruoasta esimerkiksi oksentamalla.

– Syömishäiriö on aina oire jostakin. Taustalla on usein psyykkistä pahoinvointia, pelkoja tai tunnesolmuja, jotka voivat johtua esimerkiksi epävarmuutta aiheuttavista elämäntilanteista, traumaattisista kokemuksista tai ristiriidoista ihmissuhteissa, Mikkilä sanoo.

Sairastava hakee syömisestä hallinnantunnetta tai pakokeinoa hankalasta tilanteesta.

Syömistä ei voi lopettaa

Ahmintahäiriö on yleisin syömishäiriö Suomessa. Sitä sairastaa noin 2–3 prosenttia ihmisistä. Joka neljännen ylipainon vuoksi lääkäriin tulevan arvioidaan kärsivän siitä.

Ylipainoisia kehotetaan laihduttamaan ja laskemaan kaloreita. Se on täysin väärä neuvo.

Ahmintahäiriötä sairastavan tulisi ensisijaisesti muodostaa säännöllinen ja riittävä ruokarytmi ja ratkoa syömisen taustalla olevat ongelmat, Katri Mikkilä sanoo.

Syömishäiriötä sairastavalta säännöllinen ruokailu voi vaatia todella paljon työtä.

– Nälän ja kylläisyyden viestit on saatettu hiljentää vuosiksi. Niiden kuulemista on harjoiteltava uudestaan.

Ahmintahäiriötä sairastavilla on usein muita sairauksia, kuten masennusta, joiden hoito saattaa mennä syömishäiriön ratkomisen edelle. Häpeäkin vaikuttaa. Lääkärin on hankala tunnistaa hallitsematon syöminen, jos potilas piilottelee ongelmaansa.

Nälän ja kylläisyyden viestit on hiljennetty vuosiksi.

– Terveydenhuollossa tarvitaan asennemuutos, jotta apua osattaisiin tarjota sitä tarvitseville. Valtaosa syömishäiriöstä kärsivistä ei näytä siltä, miltä kuvittelemme syömishäiriöisen näyttävän, Marianne Luojola sanoo.

Hänen vetämänsä Ruoka ja riippuvuus -hanke järjestää ryhmiä hallitsemattomasta syömisestä kärsiville.

– Ryhmässä ihmiset uskaltavat ehkä ensimmäistä kertaa tunnustaa, ettei syöminen ole hallinnassa. Se on monelle suuri helpotus ja ensiaskel toipumiseen.

Kielto sokerille?

Miten syömisen saa palautettua normaaliksi? Mikkilä ei suosittele totaalikieltäytymistä mistään ruoka-aineesta, ei edes sokerista.

– Silloin ongelmien taustalla olevat syyt jäävät kytemään. Mitään ruokaa ei ole tarpeen demonisoida. Kaikkea on mahdollista oppia syömään kohtuullisesti.

Luojola on havainnut, että joidenkin toipuminen lähtee paremmin käyntiin, jos he välttävät pahiten koukuttavia herkkuja.

– Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Omien tunteiden kohtaaminen ja käsittely ovat avainasemassa toipumisessa. Joskus siihen tarvitaan myös ammattiapua.

Ratkaise näin

  1. Mieti, miksi haet lohdutusta ruoasta.
  2. Opettele syömään säännöllisesti aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.
  3. Älä pidä herkkuja näkyvillä, jos koet, että ne laukaisevat ahmintakohtauksia.
  4. Kerro ongelmasta läheisillesi.
  5. Etsi ammattilaisten ja vertaisten apua. Asennoidu siihen, että joudut käymään läpi vaikeitakin asioita.
  6. Älä soimaa itseäsi, jos toipumisessa tulee takapakkeja. Kokonaisuus ratkaisee.

Lue lisää:

Julkaistu: 5.9.2019