Voi Hyvin

Urheilulääkäri Pippa Laukka: Sairastin syömishäiriöitä 17 vuotta

Urheilulääkäri Pippa Laukka: Sairastin syömishäiriöitä 17 vuotta

Pippa Laukka on selättänyt monta mörköä elämässään. Syömishäiriö on historiaa, samoin esiintymiskammo. Nyt elämästä voi nauttia.
Teksti Hanna Hyväri
Kuvat Petri Mulari
Mainos

Nautin eniten toimivasta ja terveestä kehostani. Se ei ole minulle mikään itsestäänselvyys. Sairastin nuorempana erilaisia syömishäiriöitä, anoreksiaa, bulimiaa ja ortoreksiaa kaikkiaan 17 vuotta. Se on pitkä aika. Olin vähällä kuolla. Paranin. Se on valtava lahja.

Elämäntehtäväni on auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Kirjoitin kuusivuotiaana päiväkirjaani, että haluan isona tulla lääkäriksi. Haave unohtui pitkäksi aikaa. Kun lopulta havahduin sairaalassa langanlaihana, oivalsin ensin, että haluan ehdottomasti elää. Seuraavaksi tiesin, että tahdon opiskella lääkäriksi.

Omassa kehossani rakastan eniten vahvoja ja lihaksikkaita jalkojani. Ne ovat vieneet minut moneen paikkaan.

Syön mieluiten tavallista suomalaista kotiruokaa. Se on hyvää! Sitä myös meidän suomalaisten elimistö on tottunut hyödyntämään. En halua hifistellä ruoan kanssa. Fine dining tai kevyet salaatit eivät ole minua varten. Tahdon tulla ruoasta kunnolla kylläiseksi. Kokkaan mielelläni myös kotona. Suosikkini on perunamuussi maukkaan jauhelihakastikkeen kanssa. Ja rinnalle tietysti porkkanaraastetta tai salaattia.

Harrastan triathlonia. Teinivuosina uin kilpaa, joten se sujuu. Pidän liikunnassa vaihtelusta. Välillä menen lenkille ja välillä uimahalliin. Nautin metsässä juoksemisesta. Kotioveltamme pääsee suoraan Helsingin Keskuspuistoon. Otan välillä koiran mukaan. Juoksen 10–20 kilometrin lenkkejä.

Osallistun kesällä Lahden Ironman-triathloniin. Tavoitteeni on päästä maaliin. Siinä on tarpeeksi haastetta.

Intohimoni on kirjoittaminen. Kirjoitan kolumneja ja blogia. Tämä puoli minussa on tullut esiin vasta nyt keski- iässä. Tykkään leikkiä ajatuksilla ja sanoilla. Kirjoittaessa saan vetäytyä omaan rauhaani.

Kesälomalla Pippa Laukka menee mökilleen Pohjanmaalle. - En kaipaa siellä mitään, ja on ihan sama, millainen ilma on. Satoi tai paistoi, olen tyytyväinen. On ihanaa, kun kukaan ei pyydä minulta mitään eikä tarvitse olla valmiina vastaamaan. Voin vain olla ilman vastuita, velvollisuuksia ja aikatauluja.

Uskon itseeni. Vaikka elämässäni on ollut isoja vaikeuksia, en ole koskaan lakannut luottamasta siihen, että selviän.

Lempisanontani on, että narulla ei voi työntää. Jos ihmisellä ei ole yhtään omaa halua eikä uskallusta, on häntä vaikea auttaa. Jokaisen kannattaa olla terveesti itsekäs. Oma etu ensin! Siitä on lopulta kaikille läheisillekin eniten hyötyä. Varsinkin naisten pitäisi huolehtia paremmin omasta hyvinvoinnista ja vasta sitten muiden. Tehkää hyviä asioita itsenne eteen.

Luotan Jumalaan. Yhteyteni yläkertaan siis pelaa. On paljon sellaista, mistä emme tiedä. Kaikki ei ole tässä. Tämä ajatus vahvistui, kun äitini kuoli rintasyöpään kymmenen vuotta sitten. Hän on läsnä jossain. Sisälläni on jonkinlainen ”taivasrauha”. Kaikella on tarkoitus. Minulla ei ole mitään hätää.

Rukoilin viimeksi tänä aamuna. Tuttavan äiti oli sairastunut vakavasti. Rukoilin, että hän selviäisi.

Uni on tärkeää palautumisen aikaa. Hyvin unien ansiosta päivän aikana ei tule hyytymisen hetkiä. Nukun kahdeksan tuntia ja herään virkeänä.

Näin viime yönä unta, että sain neljännen lapsen, joka oli poika. Se kertoi haudatusta haaveesta. Olisi ollut kivaa olla myös pojan äiti. Millaista se olisi ollut? Olen kolmen ihanan tyttären äiti. On hienoa naisena seurata heidän kehitystään ja kokea ne samat kasvupaikat kuin itsekin nuorena.♥

Pippa Laukka

on 48-vuotias helsinkiläinen urheilulääkäri. Perheeseen kuuluvat aviomies sekä 19-, 14- ja 11-vuotiaat tyttäret. Yhdessä tyttären, Iina-Sofia Karosen kanssa kirjoitettu kirja Luonnollisesti paras (WSOY) ilmestyi maaliskuussa.

Lue Pipan blogia: terve.fi/luonnollisesti paras

Julkaistu: 20.6.2018