Voi syntyä inhottava noidankehä. Olen kipeä ja pelkään liikkua. Koska pelkään, liikun vain vähän ja kipu tuppaa kroonistumaan. Näihin ongelmiin pureutuu uusi suomalainen väitöstutkimus.
Liikkumisen pelon on huomattu lisäävän riskiä siihen, että akuutti kipu kroonistuu. Toisaalta liikkumisen pelko voi ylläpitää kroonista kipua. Kuntoutuksessa pitäisikin tunnistaa pelko ja suunnata huomio tekijöihin, jotka aiheuttavat pelkoa. Muuten liikunta tai aktiivinen harjoittelu voivat jäädä vaille tehoa.
Tällaisia ajatuksia voi poimia fysioterapeutti, TtM Petteri Kohon väitöstutkimuksesta, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa 11.12.2015. Koho tarkasteli esimerkiksi kipukäyttäytymisen, liikkumisen pelon ja toimintakyvyn haitan välisiä yhteyksiä.
Mukana kroonisia kipupotilaita
Tutkimuksessa oli mukana kroonisia kipupotilaita, joilla oli tuki- ja liikuntaelimistön kipuja. Liikkumisen pelkoa ja kipua kartoitettiin vakioiduilla kyselylomakkeilla.
Kaikkiaan 51 potilasta osallistui kuntoutukseen, jossa keskityttiin kroonisen kivun hallintaan. Kivunhallinnan ohjelma kehitettiin potilaille, joilla on vaikeita tai pitkittyneitä alaselkäongelmia. Toisessa tutkimusosiossa saatiin tietoja kaikkiaan 94 kipupotilaalta ja kolmannessa 93:lta.
Lisäksi liikkumisen pelkoa selvitettiin normaaliväestössä. Tietoja saatiin FINRISKI-väestötutkimuksen alaotoksesta.
Kivunhallintaohjelma ja aktiivisuus voivat tuoda helpotusta
Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että kuntoutuksen avulla voidaan vähentää liikkumisen pelkoa ja lisätä vapaa-ajan liikuntaa. Kivunhallinnan ohjelmalla oli myönteisiä vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen niillä kipupotilailla, joiden liikkumisen pelko oli alussa ollut voimakasta. Puolen vuoden aikana fyysistä aktiivisuutta oli tullut lisää: oli päästy samalle tasolle niiden potilaiden kanssa, joilla ei ollut niin vahvaa liikkumisen pelkoa.
Potilaita seurattiin vuoden ajan ja huomattiin, että myönteinen tulos myös pysyi tuon ajan. Lisäksi kivun voimakkuus väheni verrattuna alkutilanteeseen.
Liikkumisen pelko yhteyksissä masennusoireisiin
Liikkumisen pelko oli tutkimuksen potilailla vahvasti yhteyksissä masennusoireiisin. Pelko kytkeytyi yhteen myös potilaan kokeman toimintakyvyn haitan kanssa.
Sen sijaan liikkumisen pelon voimakkuus ei ollut kiinni siitä, kuinka voimakkaaksi potilas koki kivun.
Vanhempi väestö pelkää enemmän kuin nuoremmat
Tutkimuksessa huomattiin, että normaaliväestössä liikkumisen pelkoa esiintyi enemmän vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuoremmilla: yli 55-vuotiailla miehillä ja yli 65-vuotiailla naisilla oli enemmän tätä pelkoa kuin nuoremmilla.
Normaaliväestössä liikkumisen pelkoa oli muita enemmän niillä ihmisillä, jotka kärsivät masentuneisuudesta, tuki- ja liikuntaelinvaivoista ja sydän- ja verisuoniongelmista.
Arviointimenetelmä kipukäyttäytymiseen
Tutkimuksessa kehitettiin kipukäyttäytymiseen sopiva toiminnallinen arviointimenetelmä. Tutkimuksen perusteella TSK-FIN-mittari osoittautui luotettavaksi, kun mitattiin liikkumisen pelkoa (Tampa Scale of kinesiophobia).
Lähteet:
Invalidisäätiö Ortonin sähköpostitiedote 10.12.2015
Lue myös:
Kommentit