Terve.fi

Ovatko synnytykset nykyään jo liian hygieenisiä?

Ovatko synnytykset nykyään jo liian hygieenisiä?
Pitäisikö vastasyntyneet jättää rutiinisti pesemättä? Olisiko hyvä valella keisarileikkauksella syntyneet vauvat äidin synnytyskanavan nesteillä?
Julkaistu: 26.11.2015

Infektiolääkäri: Ei synnytysten hygieenisyys ole mennyt överiksi, mutta antibiootteja voisi ehkä vähentää.

Pitäisikö ottaa käytännöksi, että vastasyntyneet jätetään pesemättä? Olisiko hyvä valella keisarileikkauksella syntyneet vauvat äidin synnytyskanavan nesteillä?

Niin kuin se sektiovauva, joka syntyi loppusyksyllä 2015 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Ensimmäistä kertaa sairaanhoitopiirin historiassa äidiltä oli tullut toive, että hänen vastasyntyneensä altistettaisiin bakteereille levittämällä iholle synnytyskanavan nesteitä. Sairaalassa tehtiin niin kuin äiti pyysi.

Synnytysten “hygieenisyysrintamalta” kuuluu uutta myös siinä mielessä, että vastasyntyneiden pesemisessä on menty kevyempään suuntaan. HUS:n alueella kaikkia vauvoja ei enää pestä heti synnytyksen jälkeen. Lapsi saatetaan antaa suoraan äidille ja pestä tarvittaessa myöhemmin.

Toistaiseksi ei ole kuitenkaan vankkaa tutkimustaustaa sille, että vastasyntyneet pitäisi jättää rutiinisti pesemättä tai altistaa vaginan bakteereille, sanoo Lastenklinikan infektio-osaston ylilääkäri, lasten infektiotautien professori Harri Saxén.

Sen sijaan sopisi pohtia tarkoin, käytämmekö antibiootteja liian herkästi äitien ja vastasyntyneiden hoidossa.

Kannattaako jättää pesemättä?

Esimerkiksi JPR-sivuston jutussa heitetään ajatus siitä, että synnytysten hygieenisyys olisi mennyt jotenkin överiksi. On väitetty, ettei esimerkiksi vastasyntyneen peseminen synnytyksen jälkeen olisi tarkoituksenmukaista, koska tällöin tuhotaan myös hyvää bakteeriflooraa.

Esimerkiksi Australiassa äidit pyytävät yhä enemmän, että heidän vauvansa altistettaisiin vaginan bakteereille, kertoo Daily Mail.

Onko ajatuksessa synnytysten liiasta hygieenisyydestä perää?

Saxén näkee taustalla ajatuksen luonnonmukaisuudesta, jota osa ihmisistä nykyään tavoittelee ja korostaa. Bakteerit ovat hyvästä, moni saattaa ajatella – ja ajatuksessa onkin Saxénin mukaan vinha perä. Infektiolääkäri ei kuitenkaan näe tarvetta esimerkiksi ryhtyä valelemaan vauvaa synnytyksen jälkeen äidin emättimen nesteillä tai jättää vastasyntyneet rutiinisti pesemättä.

– Alatiesynnytyksissä lapsi saa synnytyskanavan kautta luonnollisesti kaikenlaisia bakteereja. Siinä saa varmasti riittävän bakteerialtistuksen, sanoo Saxén.

Onko bakteerikasvusto sitten erilainen, kun lapsi syntyy keisarileikkauksella? Tämä on mahdollista, mutta tästä ei Saxénin mukaan ole tutkimusnäyttöä. Joitakin pieniä eroja on osoitettu esimerkiksi siinä, että sektiolapsilla esiintyisi enemmän astmaa kuin alakautta syntyneillä, mutta erot eivät näytä olevan Saxénin mukaan kovin merkittäviä.

On löydetty viitteitä myös siitä, että sikiö saattaa saada osan bakteereista äidiltä jo ennen synnytystä, istukan kautta.

Tarvitseeko neljäsosa äideistä penisilliiniä suoneen?

Isompana asiana pitäisi nähdä antibioottien harkittu käyttö, ajattelee Saxén.

Sekä raskaana oleville että imettäville äideille määrätään runsaasti antibiootteja, jotka siirtyvät lapsiin ja saattavat tätä kautta muuttaa suolen ja koko kehon bakteeriflooraa.

– Osa tästä käytöstä on perusteltua, kuten esimerkiksi se, että ennen synnytystä noin neljäsosa äideistä saa synnytyskanavan streptokokki-bakteerin takia penisilliiniä suoneen. Bakteeri aiheuttaa lapselle pienen tulehdusriskin. Tämän antibioottikäytännön vaikutusta lapsen myöhempään elämään ei vielä oikein tunneta, vaikka sitä kyllä tutkitaan.

– Sen sijaan osa varsinkin laajakirjoisten lääkkeiden käytöstä ”varmuuden vuoksi” on sellaista, josta voitaisiin ehkä nipistää.

Ylipäänsä meillä on Saxénin mukaan liian vähän tietoa siitä, mitä raskaana olevan ja imettävän äidin antibiootinkäytöstä seuraa lapselle.

Mitä lääkärien pitäisi tehdä? Ja uskaltaako odottava tai imettävä äiti syödä antibiootteja?

– Täytyy miettiä ja selvitellä näitä asioita yhä tarkemmin ja tarkemmin. Vakava tulehdus täytyy tietenkin hoitaa lääkkeillä, mutta joskus lääkitys aloitetaan liian heppoisin perustein. Ja aina kannattaa miettiä, voisiko käyttää esimerkiksi kapeakirjoista antibioottia laajakirjoisen sijaan kuten lääkärit varmasti paljon miettivätkin.

– Kyllä tässä silti on peiliin katsomisen paikka lääkäreillä: antibiootteja käytetään edelleen usein turhan herkästi.

Ei koskaan antibioottia vain varmuuden vuoksi

Saxén näkee, että antibioottien käyttöä vastasyntyneillä saattaa jossain määrin ohjata myös totuttu turvallisuushakuinen kulttuuri: käytetään mieluummin mikrobilääkettä varmuuden vuoksi kuin jätetään käyttämättä.

Hän tiedostaa, että aihe on herkkä ja voi saada yksittäiset lääkärit takajaloilleen. Aihetta pitäisi kuitenkin pohtia laajemmin kuin vain niin, että yksittäinen lääkäri joutuu itsenäisessä päätöksenteossaan miettimään toistuvasti, määräänkö nyt antibioottia vai en.

– Aika usein vastasyntyneillä epäillään sepsistä, joka voi pahimmillaan uhata henkeä. Tämä tauti on harvinainen, vaikka sitä jonkin verran esiintyy. Aika monelle vastasyntyneelle annetaankin antibioottia varmuuden vuoksi. Ehkä voisimme ennemmin pyrkiä seuraamaan lapsen tilaa kuin aloittamaan isolle joukolle antibiootin varmuuden vuoksi.

– Mutta asia on vaikea. Meillä ei ole hyviä työkaluja ennakoimaan sitä, kenelle kehittyy vakava infektio ja kenelle taas ei.

Antibiootti yhteyksissä lasten lihomiseen

Saxén on ollut mukana tutkimusryhmässä, joka on selvittänyt alle vuoden ikäisten lasten antibioottien käyttöä ja sen yhteyttä lasten kasvuun. Pediatrics-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että paljon antibiootteja syöneet lapset ovat muita isokokoisempia.

Infektiolääkärin teesejä antibiootin käyttöön

  • Oikeita lääkkeitä oikeille potilaille. Kaikki turha käyttö pois.
  • Täytyy miettiä, mitä antibiootit saavat aikaan ja käyttää niitä harkiten.
  • Voiko esimerkiksi käyttää kapeakirjoista antibioottia laajakirjoisen sijaan?
  • Pitäisi uskaltaa ajatella myös sitä, ohjaako vanha turvallisuushakuinen kulttuuri liikaa antibioottien käyttöä esimerkiksi vastasyntyneillä.

Lähteet:

Saxénin puhelinhaastattelu 10.11.2015

Saxénin lähettämät sähköpostitiedot, jotka saatu synnytyslääkäriltä 12.11.2015

Aiheeseen liittyvää tutkimusta:

Lue myös:

1 kommentti