Alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositus on päivitetty. Tuoreessa versiossa (2015) lasketaan ns. hälytysrajaa, jolloin viimeistään terveydenhuollon pitää puuttua potilaan alkoholinkäyttöön.
Suosituksessa määritetään kaksi erillistä rajaa: korkean ja kohtalaisen riskin tasot. Korkean tason rajaa pidetään hälytysrajana. Jos juo tällaisia määriä, sairastavuus lisääntyy ja kuolleisuusriski suurenee merkittävästi.
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia suomalaisia hoitosuosituksia. Ne perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tutkimusnäyttöön. Ne on tarkoitettu lääkäreille, muille terveydenhuollon ammattilaisille ja kansalaisille antamaan neuvoa hoitopäätöksissä.
Hälytysrajat eli korkean riskin taso
- Naisilla 12–16 annosta viikossa. (Aiempi raja 16 annosta viikossa.)
- Miehillä 23–24 annosta viikossa. (Aiempi raja 24 annosta viikossa.)
– Aiempia alkoholinkäytön riskirajoja on pidetty liian korkeina, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja Hannu Alho. Hän on päihdelääketieteen professori ja tutkimusprofessori (Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL).
Kohtalaisen riskin raja ei ole turvaraja
Kohtalaisen riskitason määritelmä on päivityksessä uutta verrattuna aiempaan suositukseen:
- Naisilla 7 annosta viikossa.
- Miehillä 14 annosta viikossa.
Jo nämä annosmäärät suurentavat veren GT-arvoja (glutamyylitransferaasi)!
– Todennäköisesti naisilla 0–1 ja miehillä 0–2 annosta alkoholia päivässä ei aiheuta riskiä terveelle työikäiselle henkilölle, mutta vähäisen riskin tasoa ei pidä tulkita turvarajaksi. Sitä pienempikin alkoholinkäyttö voi suurentaa haittariskiä, Alho huomauttaa.
Ei ole helppoa arvioida alkoholin terveysriskejä, todetaan suosituksessa suoraan. Yhtenäisten rajojen määrittäminen ei ole ollut helppo tehtävä.
Näitä terveysriskejä alkoholi lisää
Alkoholinkäyttöön liittyy monia terveysriskejä, ja se on merkittävä työikäisten kuolemien aiheuttaja. Säännöllinen alkoholinkäyttö suurentaa merkittävästi riskiä sairastua seuraaviin:
- maksakirroosi
- aivoverenvuoto
- krooninen haimatulehdus
- verenpainetauti
- psyykkiset oireet ja mielenterveyden häiriöt
- useiden eri syöpien riski: ylähengitysteiden, ruoansulatuskanavan, maksa-, paksusuoli- ja naisten rintasyövän riski
Alkoholiongelma on eräs yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista. Suomessa on arviolta noin 500 000 alkoholin riskikäyttäjää. Terveydenhuollon naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % on alkoholin ongelmakäyttäjiä.
Lyhytneuvonnasta apua ennen riippuvuuden kehittymistä
Tärkein keino diagnosoida alkoholin käyttöhäiriö on keskustelu potilaan kanssa, todetaan suosituksessa. Toki apuna voi käyttää myös kyselylomakkeita ja laboratoriomittareita.
Ennen kuin riippuvuus pääsee kehittymään, on syytä ottaa käyttöön mini-interventio eli lyhytneuvonta. Neuvonta kestää vain 15–20 minuuttia. Se on havaittu vaikuttavaksi hoitomuodoksi alkoholin riskikäytössä ennen riippuvuuden syntymistä – yhtä tehokkaaksi kuin laajempi interventio.
Mini-intervention tavoitteena on saada potilaan alkoholinkäyttö vähenemään. Potilaalle kerrotaan yksilöllisesti siitä, mitä haittoja hänen alkoholinkäytöllään on. Häntä motivoidaan vähentämään käyttöä sekä suullisten että kirjallisten ohjeiden avulla. Lisäksi sovitaan tarvittaessa muutamasta seurantakäynnistä.
– Potilasta tuetaan kuuntelemalla ja rakentavasti kommentoimalla. Motivoiva asenne on lyhytneuvonnan tärkeintä sisältöä, linjataan suosituksessa.
- Lue lisää: Miten auttaa alkoholistia?
Katkaisuhoito peruskivenä, lääkkeet voivat parantaa tulosta
Alkoholiongelmaisen hoidossa kuntoutuksen ja jatkohoidon perustana on aina katkaisuhoito, linjataan suosituksessa. Harvoin pelkkä vieroitushoito ilman kuntoutusta johtaa toipumiseen.
– Potilaan mielipidettä on syytä kuulla hoitomuodon valinnassa, sillä hyvä hoitosuhde on yhteydessä hyviin hoitotuloksiin, toteaa Alho.
– Psykososiaaliset hoidot ovat alkoholiriippuvuuden hoidon perusta, mutta tulosta voidaan parantaa lääkityksellä merkittävästi eli keskimäärin 15–25 %. Alkoholista riippuvaiset potilaat kuitenkin sitoutuvat usein huonosti lääkehoitoon.
Potilaan kanssa kannattaa tehdä hoidosta ns. antabussopimus, jonka allekirjoittamalla potilas vakuuttaa noudattavansa lääkärin antamia hoito-ohjeita.
Suosituksessa pannaan merkille, ettei eri lääkkeistä ja niiden yhteiskäytöstä alkoholiriippuvuuden hoidossa ole riittävästi vertailevaa tutkimusta.
- Lue lisää: Alkoholinkäytön ja tupakoinnin lopettaminen
Psyykkiset oireet hoidettava
Suosituksessa tähdennetään, että potilaan psyykkiset oireet täytyy diagnosoida ja hoitaa huolellisesti rinnatusten alkoholiongelman kanssa. Psyykkisiä oireita voivat olla esimerkiksi unettomuus, ahdistuneisuus, masennus, psykoottisuus ja persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet.
Jotta mielenterveyden häiriöitä pystyisi luotettavasti diagnosoimaan, täytyy oireiden alun ajoittua aikaan ennen päihteidenkäyttöä tai vaihtoehtoisesti potilaan pitää pysyä raittiina neljä viikkoa, jotta ohimenevät oireet voidaan sulkea pois.
Motivointi ja sitouttaminen tärkeää
Tärkeää alkoholiongelman psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa ovat suosituksen mukaan:
- hoidon jatkuvuus,
- hyvä yhteistyö ja
- potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon.
Keskeistä on antaa potilaalle riittävästi tietoa. Tärkeinä hoitomuotoina mainitaan myös keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiassa.
Suosituksessa mainitaan myös se, että kaikissa hoitotapahtumissa pitää ottaa huomioon perheen lasten hyvinvointi.
Lähteet:
Käypä hoito -sähköpostitiedote 4.11.2015
Alkoholiongelmaisen hoito, Käypä hoito -suositus
Lue myös:
