
Alkoholin käyttö, tupakointi ja niiden lopettaminen
Kuka tahansa AA:n kokoukseen osallistunut tietää vaistomaisesti sen, minkä tutkimuskin vahvistaa: alkoholiriippuvaiset henkilöt todennäköisesti myös tupakoivat. Riippuen tutkimusjoukosta 35 – 95 % alkoholiriippuvaisista aikuisista tupakoi, kun Yhdysvaltain koko aikuisväestöstä tupakoi vain 21 %.
Miten voi auttaa alkoholiriippuvaisia lopettamaan tupakoinnin?
Monet asiantuntijat uskovat, että on tärkeää neuvoa alkoholiriippuvaisia lopettamaan tupakointi yhtä aikaa alkoholinkäytön kanssa. Ensinnäkin suurin osa näytöstä viittaa siihen, että samanaikainen luopuminen molemmista tavoista parantaa mahdollisuuksia pysyä raittiina. Toiseksi tämä on myös terveyden kannalta kaiken kaikkiaan hyvä ratkaisu.
Tehostavat toistensa vaikutuksia
Eräässä tuoreessa tutkimuksessa, johon osallistui 1 508 aikuista, havaittiin, että alkoholinkäytön lisääntyessä todennäköisyys aloittaa päivittäinen tupakointi ja ajautua nikotiiniriippuvuuteen kasvoi. Noin 90 % vahvasti alkoholiriippuvaisista henkilöistä oli samalla myös nikotiiniriippuvaisia.
On epäselvää, miksi nämä kaksi riippuvuutta kulkevat käsi kädessä. Yhden teorian mukaan alkoholi ja tupakan riippuvuutta aiheuttava aine, nikotiini, vuorovaikuttavat jollakin tavalla aivoissa siten, että riippuvuus molemmista aineista voimistuu. Alkoholi näyttäisi tehostavan nikotiinin aiheuttamaa mielihyvää, mikä vahvistaa tupakanhimoa. Alkoholiriippuvaiset saattavat myös luottaa nikotiinin kykyyn parantaa keskittymiskykyä ja ajattelua.
Hoitovaihtoehdot
Monet asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että tupakoinnin ja alkoholinkäytön samanaikainen lopettaminen saattaisi heikentää alkoholiriippuvuuden hoitotuloksia. Useimmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että tupakoinnin lopettamisyrityksillä ei olekaan vaikutusta raittiina pysymiseen tai ne itse asiassa jopa parantavat alkoholiriippuvuuden hoitotuloksia.
Alkoholiriippuvaiset törmäävät kuitenkin tiettyihin haasteisiin yrittäessään lopettaa tupakoinnin. Alkoholiriippuvaiset aikuiset tupakoivat enemmän kuin muut aikuiset, kehittävät voimakkaamman nikotiiniriippuvuuden ja saattavat kärsiä muita voimakkaammista nikotiinivieroitusoireista.
Nimenomaan alkoholiriippuvaisille aikuisille ei ole kehitetty tupakoinnin lopettamisen hoitosuosituksia. Tällä hetkellä paras vaihtoehto nikotiiniriippuvuuden hoitamiseksi on noudattaa Yhdysvaltain liittovaltiotasoisia hoitosuosituksia, joissa suositellaan neuvonnan ja lääkehoidon yhdistelmää parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi.
Neuvonta käsittää psykoterapiaa, käyttäytymisterapiaa ja osallistumista 12 kohdan periaatetta noudattaviin kokouksiin tai muihin tukiryhmiin. Nikotiinikorvaushoito voi lievittää vieroitusoireita, mutta sekään ei yksin riitä.
Kahta tupakoinnin lopettamista tukevaa lääkettä, bupropionia (Zyban) ja varenikliiniä (Champix), voidaan käyttää nikotiinikorvaushoidon asemesta.
Bupropioni ei välttämättä ole paras vaihtoehto niille, jotka ovat yhä riippuvaisia alkoholista tai käyttävät runsaasti alkoholia. Tämä lääke voi nimittäin alentaa kouristuskynnystä ja voi myös yhdessä alkoholin kanssa käytettynä kohottaa muistinmenetyksen ja kouristuksen vaaraa. Erään viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan bupropioni ei sitä paitsi parantanut nikotiinikorvaushoitoa saavien alkoholiriippuvaisten aikuisten kykyä lopettaa tupakointia yhtään enempää kuin nikotiinikorvaushoito yksin.
Varenikliiniä ei vielä ole tutkittu alkoholiriippuvaisilla aikuisilla, mutta muilla tupakoijilla sen on havaittu nelinkertaistavan tupakoinnin lopettamisen onnistumisen todennäköisyyden lyhyellä aikavälillä ja parantavan todennäköisyyttä pysyä tupakoimattomana. Tähän lääkkeeseen ei liity mitään erityisiä riskejä, mikäli sen käyttäjät käyttävät tai ovat käyttäneet paljon alkoholia.
Hoidon ajoitus
On yhä epäselvää, olisiko järkevämpää lopettaa tupakointi ja alkoholinkäyttö samanaikaisesti vai pitäisikö keskittyä hoitamaan yhtä riippuvuutta kerrallaan.
Timing of Alcohol and Smoking Cessation tutkimus (TASC) oli ensimmäinen iso, satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa verrattiin toisiinsa alkoholiriippuvaisten henkilöiden samanaikaista ja viivästettyä tupakoinnin lopettamiseen tähtäävää interventiota. Molemmat interventiot käsittivät samoja käyttäytymiseen keskittyviä ja lääkkeellisiä hoitoja. Toinen interventio aloitettiin viikko alkoholiriippuvuuden hoito-ohjelman aloittamisen jälkeen (samanaikainen interventio), toinen vasta puoli vuotta myöhemmin (viivästetty interventio).
TASC-tutkimuksen tekijät raportoivat aluksi, että viivästettyyn interventioon osallistuneet pysyivät todennäköisemmin raittiina kuin samanaikaiseen interventioon osallistuneet. Seuranta-analyysi paljasti kuitenkin, että tämä toimi vain valkoihoisilla osallistujilla.
On mahdollista, että mikään yksittäinen lähestymistapa ei olekaan paras vaihtoehto kaikille sekä alkoholi että nikotiiniriippuvuuden kanssa kamppaileville henkilöille. Joka tapauksessa on tärkeää muistaa, että monet alkoholiriippuvaiset henkilöt kuolevat tupakkasairauksiin, kuten keuhkosyöpään, sydäninfarktiin ja keuhkoahtaumatautiin. Saavutettiinpa tupakoimattomuus sitten alkoholiriippuvuuden hoidon aikana tai myöhemmin, kumpikin vaihtoehto on joka tapauksessa terveyden kannalta edullisempi kuin tupakoinnin jatkaminen.
Copyright © 2008 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.
Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.
Lähteet:
Cooney NL, et al. “Concurrent Brief Versus Intensive Smoking Intervention During Alcohol Dependence Treatment,” Psychology of Addictive Behaviors (Dec. 2007): Vol. 21, No. 4, pp. 570–75.
Fu SS, et al. “Ethnic Diff erences in Alcohol Treatment Outcomes and the Eff ect of Concurrent Smoking Cessation Treatment,” Drug and Alcohol Dependence (Jan. 1, 2008): Vol. 92, No. 1–3, pp. 61–68.
Lisää lähteitä: www.health.harvard.edu/mentalextra.