Nalkutuksesta ja syyllistämisestä ei ole hyötyä riippuvuusongelmaisten hoidossa, näkee päihdepsykiatri, psykoterapeutti Pekka Laine, apulaisylilääkäri Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Mikä auttaisi?
-Nykyinen hoitojärjestelmämme on konfrontoiva eli meillä on tapana sanoa suorat sanat, ”herätellä” ihmistä tajuamaan, mitä pahaa hän onkaan tehnyt, kuvailee Laine.
-Hyvin harva riippuvuuksista kärsivä on kuitenkaan valmis sietämään syyllistämistä – varsinkin kun syyllisyys on usein sitä, mitä esimerkiksi alkoholin tai lääkkeiden väärinkäytöllä yritetään peittää.
Hoidon kulmakiviä riippuvuusongelmissa Laineen mukaan:
- Motivoiva haastattelu: syyllistämättömyys, potilaslähtöisyys, yhteistyösuhde.
- Persoonallisuushäiriö-psykoterapiat, skeematerapia, dialektinen käyttäytymisterapia, mentalisaatioon perustuva terapia, transferenssikeskeinen terapia.
Tilalle syyllistämätön, potilaslähtöinen yhteistyösuhde
Mitä sitten terveydenhuollon, lääkärin tai muun auttajan pitäisi tehdä, jos kerran syyllistävä nalkutus ei auta?
-Kovassakin kiireessä empaattinen suhtautuminen on tärkeää, sanoo Laine.
-Siihen ei mene monta sekuntia, että pystyy antamaan mielikuvan siitä, että ihmisen kannattaa hoitaa itseään ja häntä voidaan auttaa. Tylyllä kohtelulla taas saadaan ihminen pahalle tuulelle, lähtemään vihaisena ja tulemaan seuraavalla kerralla entistä vihaisempana takaisin.
-Riippuvuuden psykologisen taustan tärkein ilmiö on syyllisyys ja häpeä, ja myös hoidon tärkein kulmakivi on tämän takia syyllistämätön, motivoiva asenne, Laine tähdentää.
-Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä: sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, psykoterapeutti, lääkäri. Tarvitaan myös sellaisia järjestelmiä, joissa moniammatillinen yhteistyö on mahdollista.
-Perinteinen hoito-otteemme on ollut hyvin ainekeskeistä, ja sen sanoma on ollut se, että aine on paha ja siitä pitää päästä eroon. Ainekeskeisyys peittää kuitenkin asian tärkeimpiä puolia kuten riippuvuuden taustalla olevia psyykkisiä ongelmia kuten masennusta, ahdistusta ja persoonallisuushäiriöitä. Tämä voi johtaa hoitoa harhaan.
Miksei päihdelääkäriksi haluta?
Päihdelääkäreistä on pula. Laine näkee, että syyllistävällä hoitokulttuurilla on osansa myös siinä, etteivät opiskelijat ole välttämättä kovin innostuneita tämän alan lääkäreiksi.
-Ala ei ole suosittu. Tämä on niin vaikeaa eikä välttämättä palkitsevaa. On rakentunut julman rankaiseva kulttuuri, ja sellaiseen voi olla vaikea mennä mukaan. Nuorilla on usein asenne, että nyt lähdetään auttamaan ihmisiä, mutta jos vastaan tulee rakenne, jossa syyllisyys elää ja ruokitaan syyttämistä ja syyllistämistä…
Toki Laine näkee taustalla päihdelääkäripulaan myös sen, että ala vaatii kokemusta ja näkemystä:
-Täytyy ottaa huomioon monennäköisiä asioita. Päihdepuolelle voi mennä vastavalmistuneita kavereita, mutta kun siellä onkin ärsyttäviä ja hankalasti käyttäytyviä, kiittämättömiä ihmisiä, säikähdetään ja lähdetään pois, hän kärjistää.
Laine puhui Pohjolan Lääkäripäivien 2014 tiedotustilaisuudessa. Perjantaina 21.1.2014 hän luennoi Lääkäripäivillä aiheesta ”Riippuvuusongelmien kohtaaminen vastaanotolla”.
Lue myös:
Miten auttaa alkoholistia? Psykiatrian erikoislääkäri Pirkko Räsäsen artikkeli.
