Terve.fi

Hyvä, paha alkoholi


Tiedätkö mitä alkoholi aiheuttaa psyyken toiminnalle?

Alkoholin käytön haitoista – ja joskus sen harvoista eduistakin – on lukuisia kirjoituksia, ja alkoholin pääasialliset terveyshaitat ovat valistuksen myötä hyvin väestön tiedossa nykyään.

Silti suomalaisten alkoholinkulutus on kasvussa ja eniten käyttöä ovat lisänneet naiset ja nuoret. Raittiita yli 15-vuotiaista on suomalaisista vain noin 12 % ja vastaavasti 6-12 % väestöstä luokitellaan riskikäyttäjiksi.

Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä alkoholi aiheuttaa käyttäjän psyyken toiminnalle.

Kuka on alkoholisti?

Alkoholiriippuvuutta eli alkoholismia pidetään nykyisin osittain perinnöllisenä sairautena, jonka puhkeamista yleensä edeltää pitkäaikainen useiden psyykkisten ja sosiaalisten rasitteiden olemassaolo henkilön elämässä.

Alkoholismi heikentää voimakkaasti henkilön toimintakykyä ja lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä. Myös itsemurhavaara ja väkivallan vaara ympäristöä kohtaan lisääntyy.

Alkoholismi-diagnoosi edellyttää seuraavien kriteerien täyttymistä:

  • Voimakas himo, pakottava halu juoda
  • Drinkkien määrää ei voi hallita
  • Henkilö ei lopeta juomista, ennen kuin kaikki juomat on juotu
  • Kun lopettaa juomisen, saa vieroitusoireita
  • Ajan myötä samaan humalatilaan tarvitaan enemmän alkoholia
  • Jatkuvia epäonnistuneita käytön lopetusyrityksiä
  • Alkoholin käyttö muodostuu elämän keskipisteeksi
  • Paljon aikaa kuluu alkoholin hankintaan, käyttöön tai krapulasta toipumiseen
  • Käyttö jatkuu huolimatta sen aiheuttamista haitoista itselle ja läheisille

Alkoholi lisää aggressiivisuutta

Holtiton alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen lisää aggressiivisuuden ja väkivaltaisuuden riskiä. Noin 2/3 kaikista väkivaltarikoksista tehdään humalassa ja usein rikosten uhrit ovat myös humalassa.

Erityisessä riskiryhmässä väkivaltaan humalassa ovat henkilöt, jotka kärsivät epäsosiaalisesta persoonallisuudesta ja impulsiivisuudesta. Erityisesti nuorilla miehillä, joilla on keskimääräistä suuremmat testosteronipitoisuudet, alkoholin ja mieshormonin vuorovaikutus selittää ainakin osan aggressiivisuudesta.

Humalatila huonontaa ongelmaratkaisukykyä riitatilanteissa ja toisaalta herkistää henkilöä ylireagoimaan ristiriitoihin ja tekemään vääriä tulkintoja ympäristön sanomisista.

Mitä alkoholi tekee aivoille?

Alkoholiriippuvuus perustuu nykytietämyksen mukaan alkoholin mielihyvää tuottaviin ominaisuuksiin aivoissa. Puhutaan aivojen ns. mielihyvä-radasta, jonka kautta mielihyvävaikutukset tulevat, ja jotka ohjaavat käyttäytymistä.

Alkoholi aktivoi dopamiini-välittäjäaineen vapautumista aivoissa. Aivojen kuvantamistutkimuksissa on todettu merkkejä dopamiinin vajaatoiminnasta alkoholismissa.

Myös muilla aivojen mielihyvän tunteeseen vaikuttavilla välittäjäaineilla on tärkeä osuutensa alkoholismissa. Alkoholismin hoidossa käytetään nykyisin lääkkeitä, jotka vaikuttavat dopamiinin vapautumisen estoon aivoissa.

Mikä psyykkinen ongelma janottaa?

Henkilö voi lisätä juomistaan ja jopa alkoholisoitua psyykkisen sairauden seurauksesta.

Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että päihdeongelman taustalla on masennus eli depressio 15-70 % tapauksissa. Depression oireita ovat mielialan lasku, haluttomuus, unihäiriöt (mm. unettomuus) ja toivottomuuden tunne. Lue lisää unettomuudesta.

Myös ahdistuneisuushäiriön osuus on paljon suurempi kuin yleisväestössä, noin 25 %. Ahdistuneisuuteen liittyviä oireita ovat vapina, sydämen tykytys, hikoilu, hengenahdistus, rinta- ja vatsakivut sekä huimaus.

Myös vakavammat mielen sairaudet, psykoottiset tilat, joissa henkilö menettää todellisuudentajunsa, voivat lisätä juomista.

Persoonallisuushäiriöiksi kutsutaan syvälle juurtuneita luonteen poikkeavuuksia, joista epäsosiaalinen persoonallisuus lähes poikkeuksetta liittyy runsaaseen juomiseen. Näille henkilöille on lisäksi ominaista rikollisuus, väkivaltataipumus ja lyhytjännitteisyys ihmissuhteissa sekä piittaamattomuus jokapäiväisistä velvollisuuksista. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten käytöshäiriöt ovat usein yhteydessä myöhemmän iän päihdeongelmiin.

Alkoholi ja stressi

Pitkään jatkunut stressi henkilökohtaisessa elämässä lisää monilla ihmisillä alkoholinkäyttöä ja voi johtaa jopa alkoholiriippuvuuteen. Stressi, uupumus ja loppuun palaminen voi johtua joko negatiivisista elämäntapahtumista tai fyysisistä tekijöistä, esim. sairastumisesta.

Yksi tärkeä stressin syy on tila, jossa henkilöön kohdistuu ympäristöstä jatkuvasti suuremmat vaatimukset, kuin mihin hänen suoriutumiskykynsä riittää. Toisaalta, jatkuva alkoholinkäyttö aiheuttaa elimistössä biologisesti stressin kaltaisen tilan, ja stressi-alkoholi -noidankehä on valmis pyörimään.

Tutkimuksissa on todettu, että alkoholin stressilääkkeekseen valitsevat yleisimmin miehet, nuoret ja ne henkilöt, jotka muutenkin käyttävät alkoholia säännöllisesti. Stressitila aiheuttaa usein käsien vapinaa, levottomuutta ja ahdistuneisuutta, joita oireita alkoholi pieninä määrinä nousuhumalavaiheessa käytettynä lievittää. Tila on kuitenkin vain lyhytaikainen, ja laskuhumalavaiheessa sekä käytön lopettamisen jälkeen samat oireet tulevat takaisin, joten stressin itselääkintä alkoholin avulla vie väistämättä ojasta allikkoon.

Stressi aiheuttaa usein juomiseen retkahtamisen niillä henkilöillä, joilla on alttius tai jo todettu alkoholiriippuvuus. Tätä stressin aiheuttamaa retkahtamista juomiseen voidaan nykyisin entistä paremmin hoitaa lääkkeillä terapeuttisten hoitomuotojen lisäksi.

Julkaistu: 27.6.2006