Terve.fi

Suomalaisen vauvan kasvatusopas – lyhyt oppimäärä

Suomalaisen vauvan kasvatusopas – lyhyt oppimäärä
Olit sitten saamassa esikoistasi tai jo isomman lapsikatraan vanhempi, on lapsen saaminen aina jotenkin kimurantti juttu. Ohjeistukset vauvan ja lapsen kasvatukseen kun tuntuvat vaihtuvan lähes joka toinen viikko. Kokosimme Ylen haastatteleman lastentautien erikoislääkäri ja Terve Median asiantuntija Jarmo Salon sekä muiden Terve Median asiantuntijoiden parhaimmat vinkit siitä, miten lapsi Suomessa kannattaisi kasvattaa.
Julkaistu: 12.4.2015

Olit sitten saamassa esikoistasi tai jo isomman lapsikatraan vanhempi, on lapsen saaminen aina jotenkin kimurantti juttu. Ohjeistukset vauvan ja lapsen kasvatukseen kun tuntuvat vaihtuvan lähes joka toinen viikko. Teit sitten kuinka teit, lähtökohtaisesti ainakin joku närkästyy.

Kokosimme Ylen haastatteleman lastentautien erikoislääkäri ja Terve Median asiantuntija Jarmo Salon sekä muiden Terve Median asiantuntijoiden parhaimmat vinkit siitä, miten lapsi Suomessa kannattaisi kasvattaa.

Näitä ei kuitenkaan kannata ottaa liian vakavasti, sillä jokaisen oma tapa lienee se paras. Ja lisäksi ohjeistus tulee varmasti muuttumaan jo ennen kuin ehdit artikkelin loppuun.

Uni

Pikkuvauva nukutetaan selällään. Kätkytkuoleman riski on selällään nukkujilla pienempi, mutta itse kääntymään pystyvää lasta ei tarvitse käydä kääntämässä selälleen.

– Todennäköisimmin nukuttamisasennon merkitys liittyy lapsen jäntevyyteen. Tällä logiikalla itse kääntymään pystyvä lapsi ei ole vaarassa vatsallaankaan, koska hän pystyy tarvittaessa itse vapauttamaan hengitystiensä, Salo neuvoo.

Päivärutiini helpottaa nukuttamista. Hyvin pienellä vauvalla päivärytmi vaihtelee runsaasti, kun vauva vastaa alkaa hakea omaa elämänrytmiään. Jotkut vanhemmat saattavat järkyttyä ripeistä unirytmien vaihteluista.

– Vauvan rytmiä on hankala muuttaa. Kun kipu ja muut mahdolliset vaivat on karsittu pois, kannattaa vauvan ympärillä viettää päivisin aivan normaalia arkea ja koittaa rauhoittaa touhua iltaa kohden. Iltalevottomuus on hyvin tyypillistä, terveydenhoitaja Laura Merivirta kertoo

Ulkona vauva nukkuu pitempään. Sinällään ei ole väliä, nukuttaako lapsen sisällä vai ulkona, mutta pääsääntöisesti lapsi nukkuu pitempään ulkona. Paukkupakkasilla lasta ei saa nukuttaa ulos, mutta noin viisi astetta pakkasta on vielä sopiva.

Vauvan lämpötilaa pitää seurata. Jos vauvan kädet ovat lämpimät, on vauvallakin lämmin.

– Sairaankin lapsen voi nukuttaa ulkona, sillä raikas ilma auttaa kuumeista lasta nukkumaan. Samat säännöt pätevät niin terveisiin kuin sairaisiinkin lapsiin tässä tapauksessa, Salo ohjeistaa.  

Lapsi nukkuu omassa sängyssä todennäköisesti paremmin. Periaatteessa vauvan voi nukuttaa niin omassa kuin perhepedissäkin. Uniongelmainen lapsi nukkuu tutkitusti paremmin omassa sängyssään, jopa omassa huoneessaan.

– Toisen lapsen tehdessä tuloaan kannattaa isompi sisarus opettaa nukahtamaan omaan sänkyyn ja huoneeseen ennen pienemmän syntymistä, neuvoo Sari Metsäkivi

Ruoka

Vauva syötetään, kun hänellä on nälkä. Erityistilanteissa voidaan antaa muita neuvoja, mutta normaalissa tilanteessa toimitaan puhtaasti vauvan käskyjen mukaan.

Vauvaa ei herätetä öisin syömään. Esimerkiksi keskosuus saattaa kuitenkin aiheuttaa tähän sääntöön poikkeuksen, joten siinä tapauksessa muita annettuja ohjeita tulee noudattaa.

Runsas iltasyöminen voi pitkittää unta. Joidenkin vauvojen aineenvaihdunta on niin sukkelaa, että he heräävät syömään moneen kertaan.

– Tuhdimpi iltapala saattaisi antaa pikkuiselle vieläkin makeammat unet. Iltamaidon voisi myös joissain tilanteissa jättää antamatta, koska se lisää pissaamista, joka taas saattaa herättää, Metsäkivi kertoo.

Rintamaito on paras vaihtoehto. Korvikkeitten käyttäminen ei kuitenkaan ole lapselle haitallista, joten tärkeintä on huomioida kokonaistilanne.

Täysimetystä jatketaan puolivuotiaaksi. Imetystä ylipäätään jatketaan vuoden ikään asti. Imetys tukee lapsen normaalia kasvua, kehitystä ja terveyttä. Äiti hyötyy imetyksestä painonhallinnassa ja pienentämällä rintasyöpäriskiään.

Kiinteiden antaminen aloitetaan aikaisintaan neljän kuukauden iässä. Viimeistään kiinteitä ruokia aletaan antaa puolivuotiaalle.

D-vitamiinilisää pitää antaa. D-vitamiinilisän tarpeesta väännetään kättä jatkuvasti. Lapsille se kuitenkin on kiistatta tarpeellinen. Liiallisuuksiin ei saa mennä.

– Jotkut käyttävät selvästi suurempia annoksia. Mitään hyötyä niistä ei ole osoitettu ja voi niistä olla haittaakin, Salo sanoo.

Kaksivuotiaaksi 10 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä on sopiva annos, sitä vanhemmille 7,5 mikrogrammaa. Perheen eri ikäisille lapsille voi kuitenkin antaa kaikille kymmenen mikrogrammaa.

Hoito

Pyllyä ei tarvitse pestä. Vaipat ovat kehittyneet niin, etteivät ne enää jätä vauvan pyllyä kosteaksi samalla tavoin kuin ennen. Pyyhkiminen riittää. Pesulle kannattaa suunnata ainoastaan silloin, jos lapsella on vaippaihottumaa.

Tuttia säännöllisesti puolivuotiaaksi asti. Puolen vuoden jälkeen tuttia suositellaan käytettävän mahdollisimman vähän. Tutista on hyvä luopua vuoden tai viimeistään kahden vuoden iässä.

– Tutti näyttää tutkimusten mukaan ehkäisevän kätkytkuolemia. Toisaalta tutin käyttö lisää korvatulehdusvaaraa ja saattaa myös hidastaa puheen kehitystä. Myös purentavirheen kehittymisen riski kasvaa, Metsäkivi sanoo.

Vauva voi istua noin puolivuotiaana. Tarkkaa ohjetta tai ikää ei kuitenkaan voida sanoa, sillä lapset kehittyvät eri tahdissa. Kun lapsi alkaa itse hakeutua istuma-asentoon, on hän istumiseen valmis. Varhaisesta omaehtoisesta istumisesta ei tutkimusten mukaan ole haittaa tukirangan kehitykselle.

Rokotukset

Rokotukset tulee antaa vauvalle ehdottomasti. Yleiseen suomalaiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet kannattaa vauvalle antaa. Suomalainen rokotuskattavuus on tällä hetkellä erittäin hyvä, ja sen pysyessä korkeana taudit pysyvät poissa.

Vesirokkorokote kannattaa ottaa lisänä. Vesirokkorokote ei kuulu suomalaiseen rokoteohjelmaan, joten sen joutuu kustantamaan itse. Kaksilapsisen perheen rokottaminen maksaa noin 300 euroa.

– Suosittelen kaikille suomalaislapsille vesirokkorokotetta. Se olisi tärkeää saada mukaan yleiseen rokotusohjelmaan, Salo sanoo.

Lähde: Yle

Lue myös:

1 kommentti