Leukanivelvaivat ja purentaelimistön toimintahäiriöt

Leukanivelvaivat ovat sangen yleisiä. Tavallisimpia syitä niiden taustalla ovat purentaelinten toimintahäiriöt, joihin usein liittyy bruksismi eli hampaiden narskutus, leukanivelen trauma, välilevyn sijoiltaanmeno, nivelrikko tai –reumasairaus, heijastuskipu puremalihaksista, kaulan tai niskan alueelta sekä infektio.

Leukanivelestä johtuvat vaivat oireilevat usein kipuna joko levossa tai niveltä liikuteltaessa eli alaleuan liikkeissä. Myös naksumista ja rahinaa voi olla, nivelen liike voi olla rajoittunutta, jäykkää ja väsynyttä tai suun sulkeminen voi olla mahdotonta. Joissakin tapauksissa kasvoissa tai purennassa voidaan todeta epäsymmetriaa tai alaleuan siirtymistä sivusuunnassa liikkeen aikana. Myös kasvojen ja pään alueella olevat poikkeavat tuntemukset, puutumiset ja kivut sekä korvan alueen oireet, jopa kuulon heikentymisen tunne, voivat johtua leukanivelvaivoista.

Purentaelimistön toimintahäiriöiden aiheuttamalle kivulle on tyypillistä toispuolisuus, vaihtelu vuorokaudenajan mukaan ollen pahimmillaan aamuisin, sen kuvaaminen tylppänä, jomottavana ja häiritsevänä ja laukaisevana tekijänä voi olla pureskelu, kylmyys ja veto.

Kuten muissakin nivelissä, myös leukanivelessä voi olla niveltulehdusta. Nivelreuma tai muut tulehdukselliset nivelsairaudet voivat oireilla leukanivelissä jo ennen tai yhtä aikaa muiden niveloireiden kanssa. Niveltulehdus alkaa niveltä ympäröivästä nivelkalvosta ja voi vähitellen levitä myös rustoon ja luuhun. Niveltulehdus voi saada alkunsa myös toistuvista pienistä vammoista esim. narskuttelusta, hampaiden purressa jotakin kovaa äkillisesti tai jos hammaspaikka on jäänyt liian korkeaksi. Myös lähialueen kudosten (bakteeri)infektiot voivat aiheuttaa niveltulehduksen leukanivelessä, harvoin myös vatsa- ja suolialueen infektiot sekä sukupuolitaudit.

Potilaan purenta voi olla myös poikkeava luonnostaan tai esim. murtuman seurauksena, nivelsäikeiden rakenne voi muuttua ja lihakset voivat toimia epätarkoituksenmukaisesti. Jopa niskan lihasten toimintahäiriö voi vaikuttaa leukanivelen toimintaan. Nivelen toimiminen poikkeavasti altistaa muutoksille nivelen rakenteessa sekä muodossa ja pitkälle edetessään niitä on nähtävissä niin nivelen välilevyssä, luustossa kuin ohimoluun rustopinnassa ja myös nivelnesteen määrä voi lisääntyä.  Leukanivelen vaivat ovat harvoin kasvaimen aiheuttamia.

Äkillisissä niveltulehduksissa todetaan yleensä leukalukko eli rajoittunut suun avaaminen sekä sairaan puolen avopurenta eli ylä- ja alahampaat eivät osu toisiinsa. Usein on myös voimakasta kipua liikkeissä ja mahdollisesti kuumotusta nivelen seudussa. Mikäli epäillään infektioperäistä niveltulehdusta (tyypilliset oireet punoitus, turvotus, kuumotus, kipu ja toimintahäiriö), on syytä tarkistaa ainakin lasko, CRP, hemoglobiini, hematokriitti ja valkosolujen erittelylaskenta.

Vammaperäisessä niveltulehduksessa on usein nivelkipua, liikerajoitus ja tunne purennan muuttumisesta. Mikäli epäillään rakenteellista syytä luustossa, hampaistossa tai leukanivelissä, voidaan niistä ottaa röntgenkuva, tarvittaessa myös tietokonetomografia- tai magneettikuvaus voidaan tehdä. Magneettikuva on paras pehmytkudoksen poikkeavuutta etsiessä. Leukanivel voidaan tutkia myös tähystämällä ja nivelen varjoainekuvauksella, mutta nämä ovat jäämässä vähemmistöön kuvantamistutkimuksissa. Myös luuston gammakuvausta voidaan käyttää.

Leukanivelen sisällä olevan välilevyn sijoiltaanmeno rajoittaa yleensä äkillisesti suun avautumista, aiheuttaa liikkeessä pahenevaa kipua ja leukanivelen liukuliike vaikeutuu. Välilevyn osittainen sijoiltaanmeno voi aiheuttaa napsumisäänen. Leuan liikkeet ovat epäsymmetriset kääntyen sairaalle puolelle ja nivel on usein paineluarka. Suun avaamisen ja alaleuan liikuttamisen vaikeus kielii pysyvästä sijoiltaanmenosta.

Nivelen osittaisessa tai täydellisessä sijoiltaanmenossa potilaan suu on auki, hänellä on puhumisvaikeutta, kipua, kuoppa tunnettavissa nivelen kohdalla ja vastaavasti luukyhmy sen etupuolella. Pikkuhiljaa edenneessä niveltulehduksessa ja nivelrikossa rahinaääni on tyypillinen, mutta muutoksia ja oireita voi olla myös ”äänettömässä” nivelessä. Tulee muistaa epäillä myös luunmurtumaa oireilun taustalla.

Potilas hyötyy, kun hänelle kertoo oireiden todennäköisen aiheuttajan ja miten tilanne mahdollisesti kehittyy. Laajojen ja symmetristen liikeratojen säilyttäminen leuan toiminnassa on tärkeää. Tarvittaessa tehdään ruokavaliomuutoksia ja potilas saa myös ohjeet kotona tehtävistä harjoituksista.

Vammaperäisessä niveltulehduksessa lepo on tärkeää. Potilas syö vain nestemäisiä tai soseutettuja ruokia ja kipuun saa suurella annoksella tulehduskipulääkettä, tarvittaessa vahvempiakin kipulääkkeitä. Väkisin ei hampaita pidä yrittää saada yhteen. Mikäli vaiva ei kahdessa viikossa ole rauhoittumaan päin, voidaan kokeilla myös kortisonipistosta niveleen. Korkea hammaspaikka tulisi korjata ja tarvittaessa narskuttelevalle potilaalle valmistaa purentakisko.

Lihasperäisiin leukanivelvaivoihin sopivat samat alkuvaiheen hoidot ja mikäli tilanne ei lähde korjaantumaan, tulisi aloittaa puremalihasten venyttely. Tarvittaessa venyttelyn mahdollistamiseksi lihaksia voidaan puuduttaa ja pitkäaikaisessa vaivassa voidaan käyttää myös diatsepaamia rentouttamaan lihaksia. Botuliiniruiske voi olla tehokas, mikäli todetaan lihashypertrofiaa.

Välilevyn sijoiltaanmenossa voidaan ensivaiheessa yrittää saada välilevy takaisin paikalleen liikuttamalla leukaniveltä alaleukaa samalla oikeaan suuntaan painaen. Niveltä voidaan myös huuhdella keittosuolalla ja antaa myös kortisonipistos. Vaivan kestettyä ennen vastaanotolle tuloa pidempään potilaalle ohjataan sen sijaan liikeharjoituksia. Hoidossa voidaan käyttää myös repositio- ja stabilointikiskoja ja tarvittaessa myös purennan hiontaa.

Sijoiltaan mennyt leukanivel asetetaan paikalleen erilaisin potilaan tai lääkärin suorittamin keinoin, tarvittaessa puuduttaen tai rauhoittaen esim. 5-10 mg diatsepaamia. Kiskoja voidaan käyttää sen jälkeen tilanteen stabilointiin ja purentaa voidaan hioa, fysioterapiaa unohtamatta. Välilevyn tai leukanivelen sijoiltaanmenossa tarvitaan vain harvoin kirurgisia apuja.

Nivelrikot hoidetaan tulehduskipulääkkein ja fysioterapialla, myös kiskohoitoa voidaan käyttää ohjaamaan purentaa ja taudin edettyä pitkälle voidaan purentaa hioa. Vaihtoehtoina ovat myös nivelensisäiset kortisonipistokset sekä tähystyksessä tehty huuhtelu ja kiinnikkeiden irrottaminen.

Murtumien hoidossa tärkeintä on purennan säilyttäminen hyvänä. Ensisijainen hoito on konservatiivinen, tarvittaessa ylä- ja alaleuka kiinnitetään toisiinsa tai käytetään kumivetoja muutaman viikon ajan oikean asennon saamiseksi. Murtumakappaleiden ollessa selvästi poikkeavissa asennoissa joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon, jossa kappaleet kiinnitetään esim. ruuvilevyin tai teräslangalla.

Hammaslääkäri kohtaa leukanivelvaivoja ja purennan toimintahäiriöitä usein vastaanotollaan. Niiden aiheuttama kipu on toiseksi yleisin pään alueen kivun syy hakeuduttaessa hoitoon, yleisempää on vain hammassärky. Hoidontarvetta on noin 7-9 %:lla. Alaleuan nivelnastan murtumien esiintyvyys on 1/ 1000 vuosittain.

Perinnöllisyys riippuu oireet aiheuttavan taudin perinnöllisyydestä. On kuitenkin todettu, että tietyn geneettisen perimän omaavilla on suurempi riski kärsiä purentaelimistön häiriöstä johtuvista kivuista pitkäaikaisesti.

Käyttämällä useampaa eri hoitotapaa on mahdollista saada parempia hoitotuloksia kuin yksittäisellä hoitomenetelmällä. Harvoin tarvitaan kirurgista hoitoa.

Autti H, Le Bell Y, Meurman JH, Murtomaa H. Leukanivelen kipu. . [siteerattu 28.5.2012]. Therapia Odontologica. Academica-Kustannus Oy 2012. www.terveysportti.fi, artikkeli: tod01281.

Diatchenko L, Slade GD, Nackley AG ym. Genetic basis for individual variations in pain perception and the development of a chronic pain condition. Hum Mol Genet. 2005;14(1):135-43.

Eriksson L, Bjørnland T. Akuutit leukanivelongelmat. Suomen Hammaslääkärilehti 2005;12(4):182-9. www.terveysportti.fi, artikkeli: shl00012.

Kirveskari P. Purentaelimen oireet ja löydökset. [siteerattu 28.5.2012]. Therapia Odontologica. Academica-Kustannus Oy 2012. www.terveysportti.fi, artikkeli: tod12005.

Kirveskari P. Purentaelimen toimintahäiriön erotusdiagnostiikka. [siteerattu 28.5.2012]. Therapia Odontologica. Academica-Kustannus Oy 2012. www.terveysportti.fi, artikkeli: tod12007.

Kirveskari P. Purentaelimen toimintahäiriöt ja etiologia. [siteerattu 28.5.2012]. Therapia Odontologica. Academica-Kustannus Oy 2012. www.terveysportti.fi, artikkeli: tod12004.

Lindqvist C, Salo A. Leukanivelen sairaudet. [siteerattu 28.5.2012]. Therapia Odontologica. Academica-Kustannus Oy 2012. www.terveysportti.fi, artikkeli: tod21130.

Lindqvist C, Salo A. Leukanivelen toimintahäiriöt. [siteerattu 28.5.2012]. Therapia Odontologica. Academica-Kustannus Oy 2012. www.terveysportti.fi, artikkeli: tod21135.

Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) [verkkodokumentti]. Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. [siteerattu 31.5.2012]. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2012. www.terveysportti.fi, artikkeli: hoi50057.

Wolf J, Robinson S, Peltola J, Autti T. Leukanivelen kuvauslöydökset eri sairauksissa. [siteerattu 28.5.2012]. Therapia Odontologica. Academica-Kustannus Oy 2012. www.terveysportti.fi, artikkeli: tod05043.

Wolf J, Robinson S, Peltola J, Autti T. Leukanivel ja sen sairaudet. [siteerattu 28.5.2012]. Therapia Odontologica. Academica-Kustannus Oy 2012. www.terveysportti.fi, artikkeli: tod05042.

Lue lisää:

Leuan tekonivelleikkaukset parantavat reumasairaan elämänlaatua suuresti