Sairaudet
Terve.fi

Yleistietoa niveltulehduksesta

Yleistietoa niveltulehduksesta

Niveltulehdus on yleinen vaiva. Niveltulehdus aiheuttaa paljon jopa toiminta- ja työkyvyttömyyttä. Lisätietoa niveltulehduksesta.
Teksti Toimitus
Mainos

Nivelreumassa elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää omia nivelkudoksia vastaan, eli se on autoimmuunisairaus. Nivelreuman yksiselitteistä aiheuttajaa ja tarkkaa taudinkuvaa ei tunneta. Selkärankareuma, nivelpsoriasis ja reaktiivinen niveltulehdus luetaan kuuluvan spondylartriitteihin. Näitä sairauksia yhdistää samantyyppiset epäsymmetriset niveltulehduksen oireet. Nivelpsoriasis on krooninen tulehduksellinen reumatauti, joka aiheuttaa oireita sekä ihossa että nivelissä. Nivelpsoriasiksen tarkkaa syytä ei tunneta. Myöskään selkärankareuman syytä ei yleensä tiedetä.

Lue niveltulehduksen oireista ja hoidosta.

Kihdin aiheuttaja on elimistön kohonnut uraatti- eli virtsahappopitoisuus. Uraattipitoisuuden kohoaminen johtaa uraatin kiteytymiseen. Uraatti kiteytyy tyypillisimmin raajojen niveliin. Kiteiden muodostuminen aiheuttaa niveleen voimakkaan tulehdusreaktion. Kohonneen uraattipitoisuuden taustalla voi olla uraatin kiihtynyt tuotanto; uraattia saadaan tuolloin liikaa ravinnosta tai sen muodostuminen kiihtyy erilaisten aineenvaihduntahäiriöiden seurauksena. Myös uraatin vähentynyt erittyminen virtsaan voi nostaa uraattipitoisuutta. Etenkin alkoholi ja ylipaino lisäävät uraatin tuotantoa elimistössä. Myös tietyt ruoka-aineet nostavat uraattipitoisuutta. Nesteenpoistolääkkeet vähentävät uraatin erittymistä virtsaan.

Niveltulehduksia voi joskus esiintyä tiettyjen muidenkin autoimmuunitautien yhteydessä, muun muassa polymyalgia rheumaticassa (lihasreuma) sekä SLE:ssa (yleistynyt punahukka).

Niveltulehduksen seuranta

Jos potilaalla esiintyy vain yksittäisen nivelen tulehdus, voi seurannan suorittaa avohoitolääkäri. Joskus potilaan seuranta paljastaa hoitavalle lääkärille, mikä aiheuttaa potilaalle niveltulehduksen. Myös muissa tapauksissa, kuten nivelreumassa, siirtyy seurantavastuu omalle lääkärille 1-2 hoitovuoden jälkeen.

Lue lisäksi niveltulehduksen yleisyydestä.

Niveltulehduksen periytyvyys

Tiedetään, että henkilön kudostyyppi vaikuttaa keskeisesti nivelsairauksien esiintymiseen. Perimän osuus nivelreuman ilmaantumisessa on arvioiden mukaan noin 60 prosenttia. Spondyloartropatioista reaktiivinen artriitti ja selkärankareuma liittyvät usein HLA-B27-kudostyyppiin, ja taipumus sairastua periytyy HLA-B27-kudostyypin kantajilla. Myös nivelpsoriasis on vahvasti perinnöllinen, mutta perinnöllisyys ei siinä näytä liittyvän HLA-B27-kudostyyppiin. Kihdissä voi kyseessä olla periytyvä vika entsyymissä, joka osallistuu uraatin aineenvaihduntaan. Ilmeisesti perinnölliset tekijät kuitenkin ennemminkin altistavat kihdille ja jokin muu tekijä laukaisee itse taudin.

Niveltulehduksen yleisyys

Niveltulehdukset ovat varsin yleisiä. Ne aiheuttavat paljon työ- ja toimintakyvyttömyyttä.

Suomessa ilmenee vuosittain satoja bakteerien aiheuttamia niveltulehduksia, jotka eivät liity tekoniveleen. Keinonivelen tulehduksia ilmaantuu noin 1-5 %:lle keinonivelpotilaista.

Nivelreumaa sairastaa Suomessa noin 0,8 prosenttia aikuisista. Nivelreuma on yleisempää naisilla, noin kaksi kolmasosaa sairastuneista on naisia. Sairastuneista kolmasosa on yli 65-vuotiaita. Jos nivelreuman oireet käynnistyvät alle 16-vuotiaana, diagnoosiksi määritellään lastenreuma.

Nivelpsoriasista sairastaa noin 5-7 % psoriaatikoista. Vaikeassa psoriasiksessa niveloireet ovat yleisiä; noin 40-50 % vaikeaa psoriaasista sairastavista sairastaa myös nivelpsoriasista. Nivelpsoriaasi voi alkaa missä iässä tahansa mutta yleisimmin se alkaa 30–55-vuotiaana. Selkärankareuma alkaa yleensä alle 45-vuotiaana. Reaktiivinen niveltulehdus on suhteellisen harvinainen; sen vuosittainen ilmaantuvuus on aikuisilla 3/10 000. Se on yhtä yleinen miehillä ja naisilla. Keskimääräinen sairastumisikä on 20–30 vuotta.

Kihdin oireet alkavat yleensä keski-iässä, ja 80–90 % sairastuneista on miehiä. Länsimaissa kihdin esiintyvyys on noin 1-2 prosenttia. Viime vuosikymmenten aikana kihti on selvästi yleistynyt. Tätä kehitystä selittänevät väestön lihominen ja lisääntynyt alkoholinkäyttö.

Niveltulehduksen ennuste

Niveltulehduksen ennuste riippuu niveltulehduksen aiheuttajasta. Kipeä ja tulehtunut nivel rajoittaa liikkumista ja siten työ- ja toimintakykyä. Nivelreuma, selkärankareuma ja nivelpsoriasis ovat kroonisia eli pitkäaikaisia niveltulehduksia. Niihin ei ole tällä hetkellä parantavaa hoitoa.

Bakteeriniveltulehduksen ennuste on varhain hoidettuna hyvä. Hoitamattomana bakteeriniveltulehdus on voi olla hengenvaarallinen veren bakteerikylvön vuoksi. Virustulehdusten aiheuttamat niveltulehdukset paranevat usein hyvin eivätkä jätä jälkioireita.

Nivelreuman ennustetta on vaikea arvioida yksittäisen potilaan kohdalla sairauden vaihtelevasta etenemisestä johtuen. Hoitamaton niveltulehdus tuhoaa niveltä, ja joillakin vain pari vuotta kestänyt nivelreuma johtaa nivelen tuhoutumiseen ja kirurgisen hoidon tarpeeseen. Nykylääkkeet ovat kuitenkin huomattavasti parantaneet ennustetta. Keskeistä olisi päästä diagnoosiin ja hoitoihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin ennuste paranee. Selkärankareuma etenee hitaasti vuosien aikana. Niveltulehduksen seurauksena selkä vähitellen jäykistyy ja ryhti painuu etukumaraksi. Nivelpsoriasis on yleensä pysyvä kerran puhjettuaan, mutta sen taudinkulussa voi olla rauhallisempiakin vaiheita. Nivelpsoriasiksen ennuste on yleensä parempi kuin nivelreuman, mutta rajumpioireisiakin taudinmuotoja esiintyy.

Reaktiivisen artriitin ennuste on hyvä ja niveltulehdus rauhoittuu useimmiten puolen vuoden sisällä. Arviolta 15 %:lla tauti voi kroonistua ja kehittyä selkärankareuman kaltaiseksi sairaudeksi. Kihdin ennuste on hoidettuna hyvä, mutta hoitamattomana tulehdus voi levitä useampiin niveliin ja kehittyä pitkäaikaiseksi, jolloin nivelet ovat kipeitä ja kyhmyisiä kihtikohtausten väliaikoinakin.

Lähteet:

Hedman K. ym. (toim.). Infektiosairaudet. Kustannus Oy Duodecim 2011.

Lumio J. Tietoa potilaalle: Niveltulehdus (artriitti). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Niveltulehdusoireinen potilas: tyyppioireita ja löydöksiä. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Niveltulehdusoireisen potilaan tutkiminen avohoidossa. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Psoriaasiartropatia. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Nivelreuma. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Selkärankareuma. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma: Käypä hoito-suositus. Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2015.

Nordström D. Reaktiivinen niveltulehdus. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Psoriaasi (iho ja nivelet): Käypä hoito-suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017.

Puolakka K. Nivelreuma. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Tilvis R. ym. (toim.). Geriatria. Kustannus Oy Duodecim 2016.

ICD-10:

M00 Nivelinfektio

M00.0 Stafylokokin aiheuttama nivelinfektio

M00.1 Pneumokokin aiheuttama nivelinfektio

M00.2 Muiden streptokokkien aiheuttama nivelinfektio

M00.9 Määrittämätön bakteerien aiheuttama nivelinfektio

M01 Muualla luokitettujen infektio- ja loistautien aiheuttamat (suorat) nivelinfektiot

M02 Reaktiiviset niveltulehdukset

M03 Muualla luokitettuihin infektiotauteihin liittyvät reaktiiviset niveltulehdukset

M07 Psoriaasiin ja suolistosairauksiin liittyvät nivelsairaudet

M08 Lasten niveltulehdus

M13 Muut niveltulehdukset

M13.0 Määrittämätön moniniveltulehdus

M13.1 Muualla luokittamaton yksiniveltulehdus

M13.8 Muu niveltulehdus

M13.9 Määrittämätön niveltulehdus

Julkaistu: 5.3.2014