Terve.fi

Yleistietoa nivelreumasta

Yleistietoa nivelreumasta
Nivelreumaa sairastaa suomalaisista 0,8 prosenttia, joista kaksi kolmasosaa on naisia. Nivelreuma aiheuttaa niveltuhoa ja kipua.
Teksti
Julkaistu: 3.7.2006
Nivelreuman seuranta järjestetään reumapoliklinikan ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Nivelreuma sairautena on etenevä, minkä vuoksi säännöllinen seuranta on tarpeen.
Suositeltavaa olisi, että reumasairauksien yksikkö varmistaisi potilaan remissiovaiheen pysyvyyden kahteen vuoteen saakka. Tämän jälkeen nivelreuman seuranta siirtyy reumasairauksiin perehtyneelle lääkärille, jonka vastaanotolla tulisi käydä vuosittain. Vuosittaisilla seurantakäynneillä arvioidaan nivelreuman aktiivisuus.
Röntgenkuvaus tulee suorittaa kahden vuoden seurantatutkimuksessa, jonka jälkeen tarvittaessa potilaan oireiden mukaan.
Useat reumalääkkeistä ovat sen luonteisia, että niiden käyttöön liittyy säännölliset laboratoriokokeet 1-3 kuukauden välein.

Nivelreuman periytyvyys

Perintötekijöiden osuus nivelreuman ilmaantumisesta on arvioiden mukaan noin 60 prosenttia, ja HLA-antigeenien osuus 11-37 prosenttia. Näistä esimerkiksi HLA-DRB4-alleeli löytyy hyvin usean reumaatikon perimästä. Myös sitrulliinipeptidivasta-aineita havaitaan 70-80 prosentilla nivelreumapotilaista. Identtisistä kaksosista toisen sairastaessa reumaa, toisen todennäköisyys sairastua on noin 12-15 prosenttia.
Ympäristötekijöistä tupakoinnin tiedetään olevan nivelreuman riskitekijä, sillä ne edistävät sitrullinoituneiden valkuaisten ilmaantumista ja suurentavat näin riskiä sairastua nivelreumaan.

Nivelreuman yleisyys

Maailmanlaajuisesti nivelreuman yleisyys on arvioitu olevan 0,24 prosenttia. Yleisyys vaihtelee jonkin verran eri väestöissä. Suomessa nivelreumaa sairastaa noin 0,8 prosenttia aikuisista.
Sairastuneista kolmasosa on yli 65-vuotiaita. Mikäli nivelreuman oireet käynnistyvät alle 16-vuotiaana, määritellään diagnoosiksi lastenreuma. Nivelreuma on yleisempää naisilla, joita on noin kaksi kolmasosaa sairastuneista.

Nivelreuman ennuste

Reuma aiheuttaa edetessään niveltuhoa. Niveltuho ja kivut johtavat toimintakyvyn rajoittumiseen, joka aikaa myöten voi olla huomattavaa. Sairauden eteneminen on kuitenkin yksilöllistä, ja ennusteen arviointi yksittäisen potilaan kohdalla voi olla vaikeaa. Ennusteeseen vaikuttaa nivelreuman muoto. Jollakin sairaus saattaa kestää vuosia mutta ei siltikään johda merkittävään niveltuhoon, toisella taas muutamissa vuosissa voi ilmaantua leikkaushoitoa vaativia nivelongelmia.
Nykyisillä lääkehoidoilla kirurgisen hoidon tarve on alentunut huomattavasti ja ennustetta on pystytty parantamaan. Varhainen ja pysyvä remissio parantaa nivelreuman ennustetta
Lähteet:
Arokoski J ym. (toim.). Fysiatria. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2015.
Hedman K ym. (toim.). Immunologia. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2011.
Honkanen P. Reumakirurgia. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2016.
Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Nivelreuma. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2016.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma: Käypä hoito-suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2015.
Puolakka K. Nivelreuma. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.
Ruskoaho H ym. (toim.). Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Kustannus Oy Duodecim 2014.
Tilvis R ym. (toim.). Geriatria. Kustannus Oy Duodecim 2016.
ICD-10:
M05 Seropositiivinen nivelreuma
M05.0 Feltyn oireyhtymä
M05.2 Reumatoidi verisuonitulehdus
M05.3+ Nivelreuma ja muun elimen tai elinjärjestelmän sairastuminen
M05.8 Muu seropositiivinen nivelreuma
M05.9 Määrittämätön seropositiivinen nivelreuma
M06 Muu nivelreuma
M06.8 Muu nivelreuma
M06.9 Määrittämätön nivelreuma
M08 Lasten niveltulehdus
M08.0 Lastenreuma
M12 Muut spesifiset nivelsairaudet
M12.3 Palindrominen reuma
M45 Selkärankareuma
Kommentoi »