Rokottaminen tarkoittaa elimistön tekemistä vastustuskykyiseksi taudinaiheuttajia vastaan tautia sairastamatta. Käytännössä tämä toteutetaan altistamalla rokotettavat henkilöt heikennetyille tai tapetuille taudinaiheuttajille tai niiden osille, jolloin elimistön oma puolustusjärjestelmä oppii tuhoamaan taudinaiheuttajat ne kohdatessaan. Rokotuksen avulla elimistö siis tutustuu viruksiin ja bakteereihin luonnollisella tavalla ilman vaaraa.
Rokottamalla sairastuminen voidaan estää halvalla, tehokkaasti ja luonnonmukaisin keinoin ilman merkittäviä haittavaikutuksia. Yleensä rokote annetaan pistoksena, mutta joistain rokotteista on olemassa esim. nenäsumutteena annettava muoto.
Suomalainen rokoteohjelma on kiistatta maailman paras
Lähes 100 % suomalaisista lapsista saa ennen kouluikää liki täydellisen suojan yhdeksää eri sairautta vastaan.
Kattavan rokotusohjelman avulla Suomesta on saatu hävitettyä käytännössä täydellisesti polio, tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko. Lähes kokonaan nujerrettuja tauteja ovat tuberkuloosi, kurkkumätä ja hemofilus-bakteerin aiheuttamat vaikeat tulehdukset.
Jäykkäkouristusta esiintyy edelleen, mutta senkin määrä on rokottamisen myötä romahtanut. Hinkuyskältä on onnistuttu suojaamaan varsinkin pienet lapset, joille se voi olla hengenvaarallinen tauti. Edellämainittujen yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden lisäksi hyviä rokotuksia on saatavana mm. vesirokkoa, influenssaa ja hepatiitteja vastaan.
Jotta rokotteiden teho olisi parhaimmillaan, mahdollisimman suuri osa väestöstä tulisi rokottaa. Tällöin häädettävät taudit tulevat niin harvinaisiksi, että nekin harvat, jotka eivät jonkin sairauden tms. vuoksi voi ottaa rokotetta, saavat osansa sen suojaavasta vaikutuksesta. Tätä ilmiötä kutsutaan laumaimmuniteetiksi.
Vaikka rokotteen ottamisella tai ottamatta jättämisellä on siis merkitystä muidenkin terveydelle, on tärkeää tietää, että Suomessa rokottaminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset ovat myös täysin ilmaisia.
Rokotusohjelma muuttui vuonna 2005
Rokoteohjelman tavoitteena on taata riittävä suojateho merkittäviä sairauksia vastaan mahdollisimman varhain ja mahdollisimman vähillä pistoksilla. Myös haittavaikutukset ja kustannukset on pidettävä minimissään.
Näiden tavoitteiden täyttyminen vaatii jossain määrin kompromisseja. Esimerkiksi vastasyntyneiden immuunijärjestelmän kypsymättömyyden vuoksi kaikkia rokotteita ei kannata antaa ensimmäisinä elinkuukausina, jolloin niiden teho jäisi vajaaksi.
Rokoteohjelman toimivuutta arvioidaan jatkuvaksi, ja sitä muokataan menetelmien ja tarpeiden muuttuessa. Tammikuussa 2005 voimaan tulleessa uudessa rokoteohjelmassa pistosmääriä on uusien yhdistelmärokotteiden ansiosta saatu vähennettyä. Vanhassa ohjelmassa lapset saivat ennen kahden vuoden ikää 12 pistosta, uudessa ohjelmassa pistoksia on vain viisi. Siitä huolimatta uusi ohjelma tarjoaa vanhaa vastaavan suojan samoja tauteja vastaan.
Kaikki Suomen taaperot, riemuitkaa!
