Ai jotakin uuttako muka auringon alla, saattaa laihdutusjuttujen lukija huokaista, kun painonhallinnan rintamalle tuodaan torvet soiden jälleen jotakin uutta – tai ”uutta”.
Varmasti monet laihdutuksen konstit on jo kuultu. Kuuleminen on kuitenkin eri asia kuin kokeileminen tai sisäistäminen. Seuraavat vinkitkin on ehkä kuultu jo aikaisemmin, mutta jotakin uutta voi aueta, jos pysähtyy miettimään.
1. Haarukkasääntö (tai 20 minuutin sääntö)
Älä hotki. Syö hitaasti. Tämä yksinkertaiselta kuulostava konsti saattaa kuulemma aivan oikeasti auttaa hallitsemaan painoa, kuten tietokirjailija Varpu Tavi kertoo kirjassaan Teholaihtuminen – hyppynarukuuri ja 100 muuta konstia. Jos syö entistä hitaammin, saattaa tulos olla, että tulee syöneeksi myös vähemmän.
Tavi neuvoo käyttämään syömiseen aina vähintään 20 minuuttia. Samankaltaisen vinkin kuulin hiljattain eräässä koulutustilaisuudessa hammaslääkäriltä: Kun olet vienyt ruuan suuhun, laske haarukka pöydälle. Pureskele ruoka kokonaan ja vie uusi lasti suuhun vasta, kun suu on tyhjä. Syljen entsyymit pääsevät tekemään tehtäväänsä ja auttamaan ruuansulatuksessa, kun ei niele purematta kunnolla. Ehdit myös tajuta sen hetken, kun oletkin jo kylläinen sen sijaan, että hotkisit epähuomiossa liikaa.
2. Onko minulla oikeasti nälkä?
Tavin mukaan oikean nälän lisäksi on olemassa valenälkää ja tunnenälkää. Nämä pitäisi oppia erottamaan toisistaan.
Oikean nälän tunnusmerkkeihin kuuluu muun muassa se, ettei se synny heti syömisen jälkeen eikä sen kohdalla tunne pakkoa syödä heti, kirjoittaa Tavi. Hänen mukaansa tunnenälkä taas käskee syödä saman tien ja kohdistuu johonkin tiettyyn, usein sokeriseen tai rasvaiseen ruokaan.
3. Ei ole pakko syödä niin paljon, että napa paukkuu
- Älä syö mahasi venyvyyden mukaan, vaan opettele syömään niin, että lopetat, kun olet suunnilleen 70–80-prosenttisesti kylläinen, kirjoittaa Tavi.
Toki tämä voi olla hankalaa, jos on tottunut ämppäämään itsensä ähkyyn. Mutta Tavi vakuuttaa, että hän puhuu omasta kokemuksestaan, kun kertoo, että vaikka ennen on syönyt aina kaksi lautasellista spagettia voi itsensä oppia tuntemaan kylläiseksi jo yhden annoksen jälkeen.
4. Jos haluan kakkua, syön pienen palan
Tavi kirjoittaa, ettei sellerinvarsi korvaa mansikkakakkua. Mikä ihana ajatus, etteivät painonhallinnan nykyasiantuntijat enää korosta silkkaa kieltäymystä ja sellerinvarsia. Kyökkipsykologin aivoilla kun tuntuu siltä, että juuri sitä tekee eniten mieli, minkä itseltään kieltää. Jos kerran tykkää kakusta, olisi silkkaa kidutusta kieltää herkku kokonaan itseltään, joka ikinen päivä, ikuisuudeksi.
Pienen annoksen voi ottaa silloin, kun päättää niin.
- Valitse parasta, syö hitaasti, nauti joka murusta, neuvoo Tavi.
5. Silti en jatkuvasti lohduta itseäni lohturuualla, joka ei tuo todellista lohtua
Nähtävästi se, että sallii itselleen joskus herkkuaan, olisi kuitenkin hyvä osata erottaa toistuvasta lohtusyömisestä. Tavi muistuttaa, että lohturuoka ei todellisuudessa lohduta kuin pikkuruisen hetken – jonka jälkeen tulevat syyllisyys ja ikävä tunne siitä, että tuli taas itse sössineeksi omaa painonhallintaprojektiaan.
Mitä sitten tehdä, kun lohturuuan tarve iskee? Tavi neuvoo pysähtymään, hengittämään syvään ja miettimään sitä, miltä tuntuu, kun on syönyt liian paljon herkkuja.
- Päätätkö olla narkomaani vai otatko elämäsi haltuun ja lohduttaudut jollakin päämääriäsi tukevalla tavalla?
Tavi vinkkaa, että vaihtoehtoja lohturuualle voivat olla vaikka saunominen, lenkki luonnossa, mietiskely tai itselle tehty jalkahoito tai muu hemmotteluhoito.
Lähde: Varpu Tavi - Teholaihtuminen. Hyppynarukuuri ja 100 muuta konstia. (Gummerus 2013).
