Terve.fi

Saatko sinäkin liikaa rasvaa ja liian vähän kuituja?



Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n perjantaina julkaisemat tulokset Finravinto 2012 –tutkimuksesta kertovat 25 – 74-vuotiaiden suomalaisten ruuankäytöstä ja ravintoaineiden saannista. Tutkimuksen tuloksia on jo verrattu uusiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka julkistettiin torstaina.

Pehmeää rasvaa sopivasti, kovaa liian paljon

Edellinen Finravinto –tutkimus toteutettiin vuonna 2007. Viiden vuoden kuluessa suomalaisten ruokavalioon on tullut lisää rasvan lähteitä, kun taas hiilihydraattien määrää ravinnossa on karsittu.

Rasvasta saadaan nyt noin 36 prosenttia ruokavalion energiasta, kun osuus viisi vuotta sitten oli noin 32 prosenttia. Rasvan kokonaismäärä ruokavaliossa on pohjoismaisen ravitsemussuosituksen mukainen. Suosituksessa rasvan saannin vaihteluväli nostettiin viidellä prosenttiyksiköllä 25 – 40 prosenttiin päivän energiasta.Terveyden kannalta ongelmallista on se, että kovaa rasvaa saadaan liikaa.

Sekä kovan, tyydyttyneen rasvan, että pehmeän, tyydyttymättömän rasvan määrä ruokavaliossa on kasvanut. Terveyden kannalta ongelmallista on se, että kovaa rasvaa saadaan liikaa. Sitä tuovat ruokavalioon etenkin rasvaiset maitovalmisteet sekä voi ja voipohjaiset rasvaseokset, joiden kulutus on lisääntynyt. Entistä enemmän kovaa rasvaa saadaan myös lihasta ja lihavalmisteista.

Kova rasva on nostanut kolesterolia

THL raportoi jo viime syksynä, kuinka lisääntynyt kovan rasvan käyttö heijastuu suomalaisten terveyteen. Veren kolesterolitasot ovat kääntyneet pitkän laskun jälkeen nousuun sekä miehillä että naisilla.

- Suuri kolesterolipitoisuus on tupakoinnin ja kohonneen verenpaineen ohella sydän- ja verisuonitautien suurimpia riksitekijöitä, muistutti ylijohtaja Erkki Vartiainen THL:stä perjantaina Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Täysjyvää syödään vähemmän, sokeri maistuu

Hiilihydraattien määrää ruokavaliossa on kuluneiden viiden vuoden aikana karsittu. Kun hiilihydraatit viisi vuotta sitten toivat ruokavalioon lähes puolet energiasta, on niiden osuus energianlähteenä tippunut nyt noin 43 prosenttiin. Pohjoismaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattien osuus energiasta saisi olla 45 – 60 prosenttia.

Hiilihydraattien määrän ohella on laskenut niiden laatu.

Ruokavalion hiilihydraattien määrän ohella on laskenut niiden laatu. Täysjyväviljaa ja erityisesti ruista syödään nyt aikaisempaa vähemmän, mutta sokeri maistuu entiseen malliin. Suosituksissa on useita vuosia ohjattu syömään viljat täysjyvänä.

Kasvisten menekkikin kasvanut

Rukiin kulutuksen väheneminen heijastuu myös kuidun saantiin. Työikäiset miehet saavat kuitua 22 ja naiset 21 grammaa päivässä. Määrä jää alle suosituksen, joka on vähintään 25 grammaa päivässä.

Rukiin kulutuksen väheneminen heijastuu myös kuidun saantiin.

Erikoistutkija Susanna Raulio THL:stä kertoi, että rukiin käytön vähenemisestä huolimatta viljavalmisteet ovat ruokavaliossamme ylivoimaisesti tärkein kuidun lähde. Kakkosena tulevat hedelmät ja marjat, sitten kasvikset.

- Myönteistä on se, että kasvisten käyttö on viime vuosina lisääntynyt, Raulio totesi.

Suolan saanti on lisääntynyt työikäisillä ja ylittää reilusti suositellun tason. Sitä tuovat ruokavalioon etenkin vilja- ja maitovalmisteet sekä ateriat eli niin liha-, kala-, kuin kasvisruuatkin. Suolan saannin vähentämisestä olisi etua verenpaineen hallinnassa, asiantuntijat muistuttivat.

D-vitamiinia saadaan nyt riittävästi

Sekä työikäiset että ikääntyneet saavat ruokavaliostaan pääosin riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Ainoastaan raudan ja B-ryhmän vitamiineihin kuuluvan folaatin saanti jää suositeltua niukemmaksi 25 – 64-vuotiailla naisilla.

Vielä viisi vuotta sitten D-vitamiini oli suomalaisessa ruokavaliossa suuri huolenaihe. Sekä miesten että naisten D-vitamiinin saanti oli suosituksiin nähden riittämätöntä.D-vitamiinitäydennyksestä on ollut hyötyä.

Keväällä 2010 valtion ravitsemusneuvottelukunta suositteli nestemäisiin maitovalmisteisiin ja ravintorasvoihin lisättävän D-vitamiinin määrän kaksinkertaistamista. Uusimman Finravinnon tulokset osoittavat, että D-vitamiinitäydennyksestä on ollut hyötyä.

- Miehet saavat ruuasta keskimäärin riittävästi D-vitamiinia, mutta naiset eivät aivan saavuta uutta pohjoismaista suositusta. D-vitamiinivalmisteen käyttö kuitenkin korjaa tilanteen myös naisilla, Susanna Raulio kertoi.

Pohjoismaisessa ravitsemussuosituksessa työikäisten D-vitamiinin saantisuositus nousi aikaisemmasta 7,5 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan vuorokaudessa.

Naiset suosivat D-vitamiinivalmisteita

D-vitamiinivalmistetta käyttää työikäisistä miehistä 33 ja naisista 55 prosenttia. Ikääntyneistä miehistä D-vitamiinivalmisteen käyttäjiä on 37 ja naisista 60 prosenttia.

Ruokavaliossa D-vitamiinia saadaan eniten maitovalmisteista, kalaruuista ja ravintorasvoista.

Ruokavaliossa D-vitamiinia saadaan eniten maitovalmisteista, kalaruuista ja ravintorasvoista. Kalan merkitys D-vitamiinin lähteenä korostuu vanhemmissa ikäryhmissä.

- Luomumaitoon ja –maitovalmisteisiin D-vitamiinia ei lisätä, Raulio muistutti.

Finravinto–tutkimus toteutettiin keväällä 2012 viidellä tutkimusalueella eri puolilla Suomea. Tutkimukseen osallistui reilut 1700 iältään 25 – 74-vuotiasta suomalaista. Tutkittavat kertoivat haastatteluissa kahden edellisen vuorokauden ruuankäytöstään.

Finravinto-tutkimus on toteutettu viiden vuoden välein vuodesta 1982 lähtien. Finravinto 2012 –tutkimus on osa kansantautien riskitekijöitä kartoittavaa Finriski 2012 –tutkimusta, jota johtaa THL. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)

Lähde: Ruokatieto Uutispalvelu 9.10.2013

Lue myös:

Ravinnon rasvat ja sydänterveys

Onko olemassa hyvää rasvaa?

Oikeanlainen rasva voi ehkäistä sydäntauteja

Julkaistu: 9.10.2013