Jos ihmiset käyttäisivät tyydyttyneiden, pahojen rasvojen tilalta enemmän tyydyttymättömiä, hyviä rasvoja, vähenisivät sydäntaudit merkittävästi, ilmenee Harvardin lääketieteellisessä yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.
Tutkijoiden mukaan jokainen viiden prosentin lisäys tyydyttymättömien rasvojen käytössä suhteessa rasvan kokonaiskulutukseen alentaisi sepelvaltimotaudin riskiä peräti 10 prosentilla. Tutkimuksessa keskimääräinen tyydyttymättömien rasvojen lisäys oli 10 prosenttia, jolloin riski putosi jopa viidenneksellä vain noin neljän vuoden ajanjaksolla.
Tulokset nostavat entistä enemmän esille tyydyttymättömien rasvojen merkityksen kolesterolin hallinnassa ja sydäntautien ehkäisyssä.
Tutkimus julkaistiin maaliskuun Plos Medicine-lääketieteen lehdessä. Tutkijat perustavat väitteensä kahdeksan aiemmin tehdyn tutkimuksen analyysiin, joka kattoi kaikkiaan yli 13 000 ihmistä.
Sepelvaltimotauti on Tilastokeskuksen mukaan työikäisten miesten toiseksi yleisin ja naisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Yli 65-vuotiailla miehillä ja naisilla sepelvaltimotauti on kaikista yleisin kuolemansyy, sillä siihen kuolee useampi kuin joka neljäs 65 vuotta täyttänyt.
Rasvasta vain kolmasosa saisi olla kovaa
Yleisten ravintosuositusten mukaan rasvan määrän tulisi olla jokapäiväisessä ruokavaliossa noin 30 prosentin luokkaa kaikesta energiasta. Tästä rasvamäärästä puolestaan korkeintaan kolmasosa saisi olla huonoja eli huoneenlämmössä kovia rasvoja. Tämä johtuu siitä, että tyydyttyneet rasvat nostavat pahan eli LDL-kolesterolin määrää, joka taas tukkii valtimoita. Sen sijaan tyydyttymättömillä rasvoilla on päinvastaiset vaikutukset: ne lisäävät hyvän eli HDL-kolesterolin määrää, joilla on valtimoita suojaavia vaikutuksia.
Mistä tietää, kuinka paljon rasvaa ruokavaliossa saisi olla? Se on onneksi helppo laskea. Suomen Sydänliiton mukaan laskutoimitus menee seuraavasti: Energian tarve päivässä (kcal) x 30 / 100 / 9 = Rasvan määrä päivässä (g). Normaalikuntoinen ja kohtuullisen paljon liikkuva 80 kilogrammaa painava mies tarvitsee päivässä noin 2500-3000 kilokaloria, ja yhtä aktiivinen 65-kiloinen nainen 2000-2500 kilokaloria.
Lähteet: Plos Medicine, Tilastokeskus, Sydänliitto
Lue lisää:
7 syytä korkeaan kolesteroliin
