Liikunta on taikasana!
Diabetes lisää riskiä sairastua etenevään muistisairauteen. Tuoreimpien tutkimuksien valossa viitearvojen yläkantilla oleva verensokeri on haitaksi aivoterveydelle. Verensokeriarvoistaan kannattaa huolehtia myös aivojensa ja muistinsa tähden.
Milloin verensokeriarvosi on viimeksi mitattu? Tiedätkö niiden olevan kunnossa? Verensokeriarvojen ei vielä tarvitse edes tarvitse olla viitearvojen yläpuolella, kun kohonneet arvot jo voivat aiheuttaa terveydelle haitallisia seurauksia.
Viime syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan jo ylärajoilla oleva verensokeri voi surkastuttaa aivoja. Aivoturson ja mantelitumakkeen koko olivat neljän vuoden seurantatutkimuksessa pienentyneet niillä henkilöillä, joilla verensokeri oli yläkantissa. Nämä aivojen osat huolehtivat muun muassa muistista ja kognitiivisista toiminnoista.
Tutkimus tehtiin Australiassa ja sen julkaistiin Neurology-tiedejulkaisussa. Tutkimuksessa oli mukana noin 250 60–64–vuotiasta ihmistä.
Yksinkertainen vastaus
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että diabetes nostaa etenevien muistisairauksien riskiä ja että diabeetikoilla on muita useammin muistin ja keskittymiskyvyn häiriöitä sekä masennusta. Australiassa tehty tutkimus paljastaa, mistä tämä johtuu. Ennen kaikkea tutkimus paljastaa sen, että henkilöllä ei vielä tarvitse olla varsinaista diabetesta. Ylärajoilla oleva verensokeri riittää heikentämään aivojen terveyttä.
Diabetesta jo sairastavien osalta tiedetään, että verensokeritasojen pitäminen kurissa auttaa säilyttämään muistia.
Miten verensokeri pidetään kohtuullisissa lukemissa? Vastaus on yksinkertainen: Syömällä terveellisesti. Liikkumalla riittävästi.
Voit vaikuttaa itse!
Verensokeri voi myös selittää miksi liikunta näyttää ylläpitävän älyllistä suorituskykyä iästä huolimatta.
Diabeetikolla on jopa kaksi-kolminkertainen riski sairastua muistisairauteen. Vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa yli 60-vuotiaiden diabeetikkojen muisti heikkeni 3,6 kertaa nopeammin kuin samanikäisten ei-diabeetikkojen muisti. Tutkimus tehtiin Hollannissa.
Hyvä uutinen on se, että vaikka olisi jo sairastunut diabetekseen, voi muistisairausriskiinsä vaikuttaa siitä huolimatta ihan itse; ainakin vähentää riskiänsä sairastua.Keski-iässä harrastetun vapaa-ajan liikunnan on todettu jopa puolittavan diabeetikon dementiariskin.
Liikunta on taikasana terveellekin ihmiselle. Liikunta vaikuttaa myönteisesti jokaisen ihminen verenkiertoon, verensokeriin ja aivojen neurobiologiaan. Liikunta ylläpitää kognitiivisia toimintoja sekä torjuu eteneviä muistisairauksia pienentämällä muistisairauden riskitekijöitä, kuten riskiä saada aivoinfarkti tai sairastua tyypin 2 diabetekseen.
