Selvitimme, mitkä myytit kylmästä ja pakkasesta pitävät paikkaansa.
1. Kylmä voi pysäyttää sydämen minuuteissa.
Totta. Kyky sietää kylmää riippuu paitsi ympäristön lämpötilasta myös siitä, miten on pukeutunut, mitä on syönyt ja kauanko kylmässä hytisee.Jos ihminen joutuu ilman erikoisvarusteita nolla-asteiseen veteen, hän voi jäätyä kuoliaaksi jo vartissa.
Aikaan vaikuttavat muun muassa ikä, koko, kunto ja rasvakerros. Kuoleman aiheuttaa alilämpö eli hypotermia.
Kun keho kylmenee, elimistö pyrkii viimeiseen asti turvaamaan tärkeimpien elimien, aivojen ja sydämen toiminnan. Elimistö keskittää lämpimimmän veren niihin muiden kehonosien kustannuksella.
Hypotermiapotilasta pitää lämmittää varoen. Hänet pitää peitellä ja viedä lämpimään, mieluiten makuuasennossa. Hänen raajojaan ei saa hieroa, ettei kylmä veri virtaa sydämeen ja tapa.
2. Pikakylmä parantaa kolotuksia.
Totta. Jo pelkkä jääpussi turruttaa ja vähentää äkillistä turvotusta kudoksissa. Huippukylmähoito eli parin–kolmen minuutin oleskelu 110 asteen pakkasessa lievittää tehokkaasti jopa kroonisia nivelkipuja.
Kylmäsokki saa elimistön tuottamaan muun muassa tulehdusta hillitsevää kortisolia sekä endorfiinia ja dopamiinia, jotka kohentavat oloa. Äkkikylmä myös puskee hermostoon noradrenaliinia, välittäjäainetta, joka tihentää sykettä ja vilkastuttaa verenkiertoa.
Avantoiuinti vaikuttaa samoin. Säännöllinen pulahtaminen hyiseen veteen parantaa elimistön vastustuskykyä. Siksi talviuimarit säästyvät virusinfektioilta muita todennäköisemmin.
3. Kylmässä on hyvä nukkua.
Totta ja tarua. Riippuu siitä, mitä pitää kylmänä. Yksimielisyyttä sopivimmasta makuuhuoneen lämpötilasta ei ole, mutta monessa tutkimuksessa on tullut ilmi, että 16–19 asteen huonelämpö on unen kannalta paras.
Uniapneasta kärsivien unen laatu parani, kun nukkumislämpötilaa pudotettiin 24 asteesta 16:een. Viileässä huoneessa unihäiriöinen nukkui enemmän syvää unta kuin lämpimässä.
4. Kylmä laihduttaa.
Totta. Kun palelet, elimistösi kiihdyttää lämmöntuotantoa muun muassa siten, että lihaksesi alkavat väristä. Tämä kuluttaa runsaasti energiaa.
Harva tuskin jaksaa tai viitsii värjötellä kylmässä niin kauan, että laihtuisi. Mutta paukkupakkasessa ja tuulentuiverruksessa taivaltavat naparetkeilijät saattavat menettää painostaan useita kilogrammoja muutamassa päivässä.
5. Kylmettyminen aiheuttaa flunssan.
Tarua. Niin flunssa kuin influenssakin vaativat aina mikrobitartunnan. Mutta vilustuminen heikentää vastustuskykyä, mikä helpottaa taudinaiheuttajien leviämistä elimistössä.
Kun on kylmää ja kuivaa, influenssavirukset pysyvät kauemmin ilmassa kuin lämpimässä ja kosteassa. Siksi talviset olot edistävät epidemioiden etenemistä.
6. Nainen palelee miestä herkemmin.
Totta. Ihmisen kyky säilyttää lämpötasapaino on yksilöllinen. Myös lämpötilaan reagoivat hermopäätteet toimivat eri tavoin eri ihmisillä. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka herkästi ihminen tiedostaa lämpötilan muutoksia.
Naiset ovat keskimäärin pienempiä ja vähemmän lihaksikkaita kuin miehet. Siksi nainen palelee todennäköisemmin kuin mies. Naisen peruslämpö on hitusen korkeampi mutta kädet paljon kylmemmät kuin miehen. Sekin voi lisätä kylmän tuntemuksia.
7. Kylmään tottuu.
Totta ja tarua. Syksyllä sama ulkolämpötila tuntuu kylmemmältä kuin keväällä. Jos viettää aikaa kylmässä päivittäin, elimistö sopeutuu siihen fysiologisesti monin tavoin parissa viikossa. Esimerkiksi käsien verisuonet eivät supistu enää niin voimakkaasti kuin kylmään tottumattomalla.
Tutkijaryhmä havaitsi vuonna 2013, että kuuden tunnin päivittäinen oleskelu 15–16 asteen lämpötilassa 10 päivän ajan vilkastutti koehenkilöiden ruskean rasvakudoksen toimintaa. Se muuntaa valkoisen rasvan varastoiman energian lämmöksi ilman lihasvärinää.
8. Kylmä suihku kaunistaa.
Totta ja tarua. Vastaus lienee katsojan silmässä. Kylmä suihku supistaa ihohuokosia ja piiskaa pintaverenkiertoa, mikä lisää ihon hehkua.
Kylmä suihku virkistää ja vauhdittaa myös noradrenaliinin tuotantoa. Vesiryöppy vaikuttaa siis samoin kuin avanto, mutta lievemmin.
9. Paleltuminen on jäätymistä.
Totta. Kun ihon lämpötila laskee alle nollan, kudos paleltuu. Herkimmin paleltumia tulee kasvoihin, korvalehtiin, sormiin ja varpaisiin.
Paleltumassa oleva ihoalue on vaaleampi kuin muu. Niin kutsuttu kylmäkipu alkaa, kun iho jäähtyy 15 asteeseen. Silloin viimeistään pitäisi tajuta reagoida tilanteeseen eli lämmittää ja suojata kyseinen ihon kohta paremmin.
Juo lämmintä! Jos iho jäähtyy alle seitsemän asteen, tunto katoaa. Jos tunto, lämpö ja ihonväri eivät palaa lämmittämisestä huolimatta tunnin kuluessa, suuntaa lääkäriin. Samoin kannattaa tehdä, jos iholle nousee rakkuloita. Muista, ettei paleltumaa saa hieroa!
10. Pakkasessa ei kannata juoda.
Totta ja tarua. Alkoholin kanssa pitää olla varovainen. Koska alkoholi heikentää muun muassa kivun aistimista, se altistaa paleltumille.
Hankeen sammuminen vie hengen kymmeniltä suomalaisilta vuodessa. Sen sijaan alkoholitonta, mieluiten lämmintä nestettä pitää muistaa juoda kylmissä oloissa.
Kylmä lisää virtsaneritystä ja aiheuttaa helposti nestevajeen. Se taas heikentää kehon ääreisosien kudosten verenkiertoa, mikä puolestaan lisää paleltumien vaaraa.
