Kätkytkuolema

Tanskalaistutkimuksen mukaan kätkytkuoleman vaara saattaa olla kaksi kertaa tavallista suurempi perheissä, joissa jompikumpi vanhemmista on ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa. Riski on vieläkin suurempi, jos mielenterveysongelmia on kummallakin vanhemmalla. Tällöin kätkytkuolemia todetaan jopa seitsenkertainen määrä verrattuna muihin perheisiin.

Noin kymmenesosa kätkytkuolemista saattaa johtua perinnöllisestä pitkän QT:n oireyhtymästä, jonka takia vauva saa tavallista helpommin sydämen rytmihäiriöitä. Pitkän QT:n oireyhtymä voidaan todeta sydänsähkökäyrästä, joten monet tapauksista voisivat olla ehkäistävissä.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa on selvitetty, miten äidin tupakointi vaikuttaa kätkytkuoleman riskiin (SIDS eli sudden infant death syndrome). Aineisto kerättiin Georgian osavaltion syntymä- ja kuolintiedoista vuosilta 1997 – 2000. Kaikkiaan syntymiä oli lähes 500 000, joissa äidin tupakointi tai tupakoimattomuus oli tiedossa.

Kätkytkuolema on yleisin kuolinsyy alle yksivuotiailla vauvoilla. Suurin osa kätkytkuolemista tapahtuu 2-4 kuukauden ikäisinä, jolloin lapset ovat erityisen alttiita tulehduksille. Kätkytkuolema on yleisempi pojilla kuin tytöillä.

Monissa tutkimuksissa tutin käytön on osoitettu vähentävän kätkytkuolemia, mutta useimmissa maissa tätä ei kuitenkaan ole mahdollisten haittavaikutusten pelossa suositeltu. Yhdysvaltalaiskatsauksessa on analysoitu tutkimuksia vuosilta 1966 – 2004, joissa on selvitetty tutin käytön yhteyttä kätkytkuolemaan. Tutkimuksista seitsemän täytti kaikki asetetut kriteerit.