Rytmihäiriögeenit vastuussa osasta kätkytkuolemista

Noin kymmenesosa kätkytkuolemista saattaa johtua perinnöllisestä pitkän QT:n oireyhtymästä, jonka takia vauva saa tavallista helpommin sydämen rytmihäiriöitä. Pitkän QT:n oireyhtymä voidaan todeta sydänsähkökäyrästä, joten monet tapauksista voisivat olla ehkäistävissä.

Tulokset perustuvat norjalaistutkimukseen, jossa tarkasteltiin 201 kätkytkuolleen vauvan geneettistä alttiutta sairastua pitkän QT:n oireyhtymään. Verrokkeina tutkimuksessa oli 182 vauvaa ja aikuista.

Kätkytkuolleista lapsista 9,5 prosentilla havaittiin mutaatioita ja geenivariaatioita, jotka altistavat pitkän QT:n oireyhtymälle ja siten rytmihäiriöille.

Pitkän QT:n oireyhtymä on sydämen toimintahäiriö, joka voi johtaa äkkikuolemaan etenkin levon ja unen aikana. Sitä sairastaa noin 500-1 000 suomalaista, joista kaikilla ei ole ollut oireita. Yleensä oireet alkavat pojilla 15 vuoden ikään mennessä, mutta osa tytöistä saa ensioireensa vasta 15-30-vuotiaana. Tajunnan menetys rasituksessa tai säikähtäessä on yleisin ensioire.

Uutispalvelu Duodecim

Lähde: [elink=http://circ.ahajournals.org/cgi/content/abstract/115/3/361]Circulation 2007;115:361-367 [/elink]

Copyright Duodecim 2007. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kielto koskee materiaalin käyttöä frame-tekniikalla, linkittämällä suoraan tähän tiedostoon sekä kaikkeen muuhun toimintaan mm. cache- ja proxy-tekniikalla. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen muillakin tavoilla kielletään. Tämä koskee myös tulostusta ja tallennusta muuhun kuin yksityiseen käyttöön.