Terve.fi

Rytmihäiriögeenit vastuussa osasta kätkytkuolemista


Noin kymmenesosa kätkytkuolemista saattaa johtua perinnöllisestä pitkän QT:n oireyhtymästä, jonka takia vauva saa tavallista helpommin sydämen rytmihäiriöitä. Pitkän QT:n oireyhtymä voidaan todeta sydänsähkökäyrästä, joten monet tapauksista voisivat olla ehkäistävissä.

Tulokset perustuvat norjalaistutkimukseen, jossa tarkasteltiin 201 kätkytkuolleen vauvan geneettistä alttiutta sairastua pitkän QT:n oireyhtymään. Verrokkeina tutkimuksessa oli 182 vauvaa ja aikuista.

Kätkytkuolleista lapsista 9,5 prosentilla havaittiin mutaatioita ja geenivariaatioita, jotka altistavat pitkän QT:n oireyhtymälle ja siten rytmihäiriöille.

Pitkän QT:n oireyhtymä on sydämen toimintahäiriö, joka voi johtaa äkkikuolemaan etenkin levon ja unen aikana. Sitä sairastaa noin 500-1 000 suomalaista, joista kaikilla ei ole ollut oireita. Yleensä oireet alkavat pojilla 15 vuoden ikään mennessä, mutta osa tytöistä saa ensioireensa vasta 15-30-vuotiaana. Tajunnan menetys rasituksessa tai säikähtäessä on yleisin ensioire.

Uutispalvelu Duodecim

Copyright Duodecim 2007. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kielto koskee materiaalin käyttöä frame-tekniikalla, linkittämällä suoraan tähän tiedostoon sekä kaikkeen muuhun toimintaan mm. cache- ja proxy-tekniikalla. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen muillakin tavoilla kielletään. Tämä koskee myös tulostusta ja tallennusta muuhun kuin yksityiseen käyttöön.

Julkaistu: 13.2.2007