Marjat voivat tasoittaa sokerin aiheuttamaa verensokerin nopeaa nousua ja laskua, osoitti Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Suurten verensokerin vaihteluiden tiedetään olevan terveydelle haitallisia ja ne voivat altistaa tyypin 2 diabetekselle.
Erikoistutkija, dosentti Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksesta kertoo, että tutkimuksessa käytettiin mustikkaa, mustaherukkaa, karpaloa ja mansikkaa.
- Lisätietoa marjojen terveellisyydestä: 6 syytä syödä marjoja
- Runsaasti polyfenoleja sisältävät marjat voivat tasoittaa sakkaroosin aiheuttamaa glykeemista vastetta. Koska tulos on vasta ensimmäinen havainto tästä aiheesta, tarvitaan lisätutkimuksia sen varmentamiseksi. Haluamme myös selvittää, mitkä marjat olisivat tässä suhteessa tehokkaimpia, Törrönen sanoo.
Glykeeminen vaste kuvaa hiilihydraattien imeytymisnopeutta sekä vaikutusta verensokeriin ja insuliinin eritykseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa oli saatu viitteitä siitä, että marjojen sisältämät polyfenolit saattavat hidastaa hiilihydraattien sulamista ja glukoosin imeytymistä.
Marjoilla verensokeri pysyi ylhäällä pitempään
Marjatutkimuksessa kaksitoista tervettä koehenkilöä nautti satunnaistetussa järjestyksessä joko 150 grammaa marjasosetta, johon oli lisätty 35 grammaa sakkaroosia eli tavallista sokeria, tai vettä, johon oli lisätty sama määrä sakkaroosia sekä marjojen luontaisesti sisältämiä sokereita glukoosia ja fruktoosia.
Marjasoseen mukana nautittu sakkaroosi aiheutti erilaisen verensokerivasteen kuin veden kanssa nautittu: 15 ja 30 minuutin kuluttua marjasoseen nauttimisesta veren glukoosipitoisuus oli alhaisempi ja 2,5 tunnin kuluttua suurempi kuin vesiliuoksen nauttimisen jälkeen.
- Juotko vihreää teetä? Nämä ovat sen hyödyt ja haitat
Kun sakkaroosi nautittiin vesiliuoksena ilman marjoja, glukoosin huippupitoisuus saavutettiin jo puolen tunnin kohdalla. Marjasoseen nauttimisen jälkeen verensokeri nousi huippuunsa vasta 45 minuutin kuluttua. Lisäksi huippupitoisuus oli yhden mmol/l matalampi kuin vesiliuoksen aiheuttama, mitä voidaan Törrösen mukaan pitää kliinisesti merkittävänä muutoksena.
Tutkimus julkaistiin The British Journal of Nutrition –tiedelehdessä. Polyfenolit ovat antioksidantteihin kuuluvia yhdisteitä, joihin kuuluu muiden muassa flavonoideja, fenolihappoja ja tanniineja. (Ruokatieto)
