Valtimotauti ja diabetes
Kakkostyypin diabeteksen toteamisvaiheessa suurimmalla osalla valtimotautiprosessi on jo hyvällä alulla, jollei jo pitkälle edennyt.
Valtimot vievät hapettunutta verta sydämestä kohde-elimiin päin. Valtimotaudissa kyseiset veren kuljetusputket ovat vioittuneet ja useimmiten ahtautuneet, jolloin ne eivät pysty huolehtimaan normaaleista tehtävistään.
Kyseinen sairaus on suomalaisten kansantauti ja yleisin kuolinsyy. Sydämessä sairautta kutsutaan sen hyvinvoinnista huolehtivien valtimoiden eli sepelvaltimoiden mukaan sepelvaltimotaudiksi. Muualla valtimotautia ilmenee esimerkiksi pään valtimoissa, munuaisissa ja alaraajavaltimoissa. Lopulta vakavaksi edetessään valtimotauti lyhentää kyseisten elinten ja koko kehon elinkaarta.
Valtimoputkien seinät ahtautuvat ja muuttuvat usein sisäpinnoiltaan hauraiksi ja repeämisherkiksi mm. verenpaineen, tupakoinnin ja kolesterolin vaikutuksesta erityisesti henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius, mikä kasvattaa valtimotukoksen riskiä.
Kakkostyypin diabeteksen toteamisvaiheessa suurimmalla osalla valtimotautiprosessi on jo hyvällä alulla, jollei jo pitkälle edennyt. Lähes joka toisella sydänkohtauksen saaneella todetaan sairaalaan tullessa poikkeava sokeriaineenvaihdunta.
