Kauneus & Terveys

Tuoko unilääke unen turvallisesti?

Tuoko unilääke unen turvallisesti?

K&T:n lukijat kysyivät unilääkkeistä. Vastaajana unilääketieteen erikoislääkäri Markku Partinen.
Teksti Virpi Peura
Kuvat Shutterstock
Mainos

1. Määrätäänkö unilääkkeitä liian helposti pureutumatta unettomuuden syihin?

Valitettavasti kyllä. Unihäiriön hyvä hoito vie aikaa, sillä siinä pitää käsitellä kokonaisvaltaisesti sekä terveyttä että elämän olosuhteita. Lääke on joskus kiireessä nopea ratkaisu. On kuitenkin tärkeää selvittää tilapäisenkin unettomuuden syyt ja puuttua niihin, jotta unettomuudesta ei tule kroonista. Karkottavatko ristiriidat, huolet tai jokin sairaus uniasi? Pidätkö elintavoillasi ja ajatuksillasi vaivaa yllä? Pitkäaikaiseen unettomuuteen tepsivät parhaiten kognitiiviset menetelmät eli muutaman käyntikerran terapia, joka tarkastelee uneen vaikuttavia ajattelu- ja käytöstapoja sekä tarvittaessa korjaa niitä.

2. Miten pitkään voin käyttää unilääkkeitä?

Unilääkkeet on tarkoitettu tilapäiseen, 2–4 viikkoa kestävään käyttöön. Jos käytät lääkkeitä pidempään, lääkkeen teho voi heiketä, jolloin tarve nostaa annoksia ja riippuvuusriski kasvavat. Mieti reseptin uusinnan sijaan, miksi valvot. Kymmenesosalla unettomuudesta kärsivistä syytä ei tosin löydy. Tällaisessa niin sanotussa idiopaattisessa unettomuudessa uni-valverytmin säätely ei toimi ja unettomuus alkaa usein jo lapsena. Pieni lääkeannos yleensä auttaa ja säilyttää tehonsa. Olipa unettomuus idiopaattista tai ei, pienen annoksen käytöstä ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, jos heräät virkeänä eikä annoksesi kasva. Pitkäaikaisessa unettomuudessa jaksoittainen käyttö voi estää annoksiin tottumista ja niiden kasvua. Pidä kiinni lääkkeettömistä öistä, vaikkei uni tulisi.

3. Onko unilääkkeille luonnollisempaa, turvallista vaihtoehtoa, joka ei aiheuta riippuvuutta?

Suositeltavinta on muokata ajattelu- ja käytöstapoja, mutta menetelmiä taitavista psykologeista ja lääkäreistä on pulaa. Tietyt masennuslääkkeet, kuten vanha doksepiini tai uudempi mirtatsapiini, väsyttävät mutta eivät aiheuta riippuvuutta. Ne nopeuttavat nukahtamista ja ylläpitävät unta vain neljäsosalla masennuksen hoitoannoksesta. Myös uusi masennuslääke agomelatiini voi lievittää unettomuutta. Se kiihdyttää uni- ja pimeähormoni melatoniiniin vaikuttavan hermoreseptorin toimintaa. Myös puhdas melatoniinikin voi auttaa. Rohdoksista ja luontaistuotteista valeriaana rauhoittaa, mutta sen teho ei ole kovin hyvä. Tryptofaani taas voi tepsiä kahden gramman annoksena mutta voi aiheuttaa myös vatsakipua.

Lue myös: 5 tapaa lääkitä unettomuutta

4. Miten melatoniini toimii ja kenelle se sopii?

Melatoniini on hormoni, jota on kehossa luonnostaan. Se tahdistaa elimistön sisäistä kelloa ja tasapainottaa uni-valverytmiä. Hormonin määrä vähenee kehossa iän myötä, joten se sopii parhaiten ikääntyneille. Se hoitaa myös nuorilla viivästynyttä uni-valverytmiä eli sitä, että nukahtaminen siirtyy myöhään yöhön ja herääminen vastaavasti päivään. Melatoniini tepsii myös matkoilla aikaeron aiheuttamissa nukahtamisvaikeuksissa. Lyhytvaikutteinen melatoniini on apteekin reseptillä valmistama ja pitkävaikutteinen tavallinen reseptilääke. Lyhytvaikutteinen melatoniini soveltuu parhaiten nukahtamisvaikeuteen, pitkävaikutteinen taas aamuyön heräilyyn. Ota melatoniini illalla klo 20–23, jottet sekoittaisi vuorokausirytmiäsi. Melatoniinia ei suositella raskautta suunnitteleville, raskaana oleville eikä imettäville.

5. Minkälaisiin unilääkkeisiin tulee helpoiten riippuvaiseksi?

Erityisen ongelmallisia ovat perinteiset nukahtamislääkkeet eli hyvin lyhytvaikutteiset bentsodiatsepiinit: midatsolaami ja triatsolaami. Ne vaikuttavat hyvin voimakkaasti aivoreseptoreihin, vaikka hajoavat nopeasti. Lääkkeeseen tottumisen ja riippuvuuden riski on erittäin suuri. Riippuvuus voi olla jopa heroiiniriippuvuutta vaikeampi. Vieroitusoireet, kuten unettomuus, hikoilu, ahdistus ja kuumeen tunne, ovat kovat, kun lääke jätetään pois. Haitat ovat vähentäneet nukahtamislääkkeiden käyttöä.

Lue myös: Paras apu unettomuuteen: Ajattele itsesi uneen

6. Miksi unilääkkeiden käytön lopettaminen on monelle vaikeaa?

Käytön lopetuksen vaikeus riippuu siitä, mitä lääkettä käyttää. Lopetusta vaikeuttavat riippuvuus ja vieroitusoireet. Vaikeutta lisää myös unilääkkeen käytön palkitsevuus – mieli ja keho yhdistävät herkästi nopean nukahtamisen tuoman hyvän olon lääkkeen ottoon. Tällöin jo ajatus lääkkeettömästä yöstä voi herättää valvomiseen liittyvän pelon ja stressin. Lopetus vaatii kykyä sietää vieroitusoireiden ja unettomien öiden epämukavuutta sekä uskoa siihen, että selviää sen yli.

7. Missä vaiheessa unilääkkeistä pääsee yleensä eroon?

Harva lopettaa vain lääkärin neuvosta. Lopetus onnistuu, kun ihminen kyllästyy unilääkkeiden käyttöön ja motivoituu itse pääsemään lääkkeestä eroon. Päätöksen kypsyessä ihminen valmistautuu henkisesti lopetukseen. Hän tsemppaa itseään selviämään vaikeista hetkistä ja hankkii ehkä taitoja avukseen: Koettaa tunnistaa unettomuutta ylläpitäviä ajattelu- ja käytöstapojaan ja muuttaa niitä. Rauhoittaa ylivirittyneisyyttä esimerkiksi keskittymällä hengitykseen. Opettelee rentoutumiskeinoja. Kirjaa alkuillasta 10–30 minuutin ajan huolenaiheitaan sekä mitä aikoo niille tehdä. Ei odota sängyssä tuskastuneena unen tuloa, vaan menee sinne vain valmiina nukahtamaan tai rakastelemaan.

8. Miten lopetan unilääkkeiden käytön?

Pitkää ja etenkään runsasta käyttöä ei yleensä kannata lopettaa kerralla. Vaihda lyhytvaikutteiset lääkkeet ensin pitempivaikutteisiin, joiden vieroitusoireet ovat lievemmät. Tukilääkkeenä voidaan käyttää myös masennuslääkettä. Hidas lopetus vähentää vieroitusoireita. Vähennä lääkettä asteittain neljänneksellä parin viikon välein. Keskity nukkumaan mennessäsi rauhoittumis- ja rentoutumismenetelmiisi. Lopetusta voi helpottaa, jos annat olosi tasaantua vieroitusoireista ennen seuraavaa vähennystä.

Lue myös: Näin saat voimaa unista

9. Minkälainen unilääke rauhoittaa illalla, muttei väsytä aamulla?

Lyhytvaikutteisen nukahtamislääkkeen luulisi tekevän näin, mutta se voi herättää aamuyöllä, kun vaikutus loppuu, ja karkottaa loppuyön unet. Keskipitkävaikutteinen unilääke, kuten tsolpideemi ja tematsepaami, on siksi parempi ja aiheuttaa tutkimustenkin mukaan vähemmän haittoja. Muista lääkkeistä masennuslääkkeet doksepiini, trimipramiini tai mirtatsapiini rauhoittavat pieninä annoksina ja pimeähormoni melatoniinikin jossakin määrin.

10. Milloin unilääkkeitä käyttää liikaa?

Unilääkkeen käyttö kerran tai pari viikossa pienenä, esimerkiksi puolikkaana, annoksena ei ole ongelma. Jos alat kuitenkin tarvita lääkettä joka ilta ja varsinkin jos uni vaatii tullakseen yhä enemmän lääkettä, tee käytölle jotain. Älä myöskään käytä kahta eri unilääkettä yön aikana, vaan ota yhteys lääkäriin tai hakeudu uniklinikkaan tutkimuksiin.

Lue myös: Susanne Roine: “Elin huurussa ja häpeässä”

11. Mitkä ovat uni- ja nukahtamislääkkeiden riskit?

Unilääkkeet lisäävät onnettomuusvaaraa, sillä ne heikentävät tarkkaavuutta ja reaktiokykyä. Etenkin autoilukyky heikkenee, mitä aliarvioidaan usein. Yli 65-vuotiaalla unilääke tuo kaksi kertaa useammin haittaa kuin hyötyä, joten käyttö täytyy harkita tarkkaan. Lääkkeen vaikutus kestää aiempaa pitempään. Yökaatuilun vaara kasvaa. Lääke voi aiheuttaa sekavuutta ja heikentää ajatustoimintoja, kuten muistia. Jos käytät unilääkettä, ole myös tarkkana muiden lääkkeiden kanssa. Esimerkiksi sienilääkkeiden ja erytromysiiniantibiootin kanssa käytetyn unilääkkeen pitoisuus voi moninkertaistua. Alkoholi lisää unilääkkeen väsyttävää vaikutusta kovasti ja saattaa bentsodiatsepiinin kera käytettynä lamaannuttaa hengityksen.

Näin lääke toimii

Perinteiset unilääkkeet eli bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset unilääkkeet vaikuttavat aivojen gamma-aminovoihappo- eli GABA-välittäjäaineen kautta. Välittäjäaine jarruttaa kehon toimintoja ja rauhoittaa. Se on keskeinen tekijä myös uni-valverytmin säätelyssä ja pidentää unta.

Nukahtamislääkkeet ovat myös unilääkkeitä. Ne ovat erittäin lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiineja, kuten midatsolaami ja triatsolaami. Ne auttavat nukahtamaan mutta häviävät sen jälkeen nopeasti elimistöstä. Toisin kuin ensin luultiin, nopea hajoaminen tarkoittaa myös voimakasta vaikutusta aivoihin. Vaikutukseen voi tottua jopa viikossa, jolloin uni ei enää tulekaan ilman sitä. Vieroitusoireina voi esiintyä hikoilua, ahdistusta sekä unen lopulta tullessa painajaisia. Uni saattaa myös loppua kesken jo aamuyöstä. Muutenkin bentsodiatsepiinien tuoma uni on kevyempää kuin normaali uni. Ihminen heräilee, vaikkei sitä muista.

Pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit, kuten klonatsepaami, nitratsepaami ja diatsepaami, väsyttävät vielä seuraavana päivänäkin, minkä vuoksi niitä käytetään lähinnä ahdistuksen hoitoon. Riippuvuusriskin vuoksi bentsodiatsepiinien käyttö on vähentynyt.

Bentsodiatsepiinin kaltaiset tsaleploni, tsopikloni ja tsolpideemi vaikuttavat GABA-reseptoreissa bentsodiatsepiinejä kohdistetummin vireyteen. Myös tottumisen ja riippuvuuden vaara on pienempi. Unen rakenne on lähempänä normaalia unta.

Asiantuntija neurologian dosentti, tutkimusjohtaja Markku Partinen Helsingin yliopisto, Helsingin uniklinikka

Lisää vinkkejä lähteistä Soili Kajaste ja Juha Markkula: Hyvää yötä – apua univaikeuksiin (Kirjapaja 2011), Markku Partinen ja Maarit Huovinen: Unikoulu aikuisille – Opi selättämään unettomuus (WSOY 2011)

Julkaistu: 11.8.2011