Aikaa ja elämää on vaikeata hallita. Emme voi koskaan tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Työtehtäviä ei anneta valmiina, on vain jonkinlaiset raamit ja käsitys lopputuloksesta. Resilientit, joustavat ihmiset pysähtyvät haastavia tilanteita kohdatessaan, asettavat asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja jatkavat uusin eväin.
Miten sinä suhtaudut muutoksiin?
Krooninen kiire haastaa ajanhallintaa
Arvostamme tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Yhä enemmän näkee ihmisiä, joiden kasvoilta ”loistaa” krooninen kiire. Kokonaisuus hämärtyy: mikä on tärkeää, mikä ei?
Tehtäviä yritetään tehdä siinä järjestyksessä, kun ne päälle kaatuvat. Jos vaikka esimies unohtaisi tai joku muu tekisi ne…
Onko sinulla aikaa pääosin tehdä asioita suunnitellussa aikataulussa vai kuluuko aika ”tulipalojen sammuttamiseen”?
Ulkoinen ja sisäinen kiire
Ulkoinen kiire on toisten aiheuttamaa ja osittain muiden vastuulla. Tavoitteet voivat olla epäselviä tai koko ajan muuttuvia. Töitä voi olla liian paljon ja tulostavoitteet liian kovia.
Sisäinen kiire on itse aiheutettua. Ei osata suunnitella, priorisoida ja organisoida omaa tekemistä. Tehdään päivät jotain muuta kuin tavoitteiden mukaista tekemistä. Ei tehdä sitä, mistä työnantaja maksaa palkkaa.
Onko kokemasi kiire ulkoista vai sisäistä?
Tunne- ja järkipohjainen kiire
Tunnepohjainen kiire ei välttämättä liity työn määrään, tavoitteisiin tai niiden haasteellisuuteen. Jotkut haluavat tuntea itsensä tehokkaaksi ja näyttää erityisesti siltä ulospäin. Sählärit voivat näyttää tehokkailta, mutta tulokset ovat usein heikkoja
Joillakin on myös tunne siitä, että pitää olla koko ajan saavutettavissa ja käytettävissä. Reagoidaan sähköjäniksen tavoin jokaiseen älypuhelimen piippaukseen.
Järkipohjaisessa kiireessä kalenteri on ahdettu aivan liian täyteen tekemistä. Pienikin muutos aiheuttaa ylimääräistä järjestelyä, kiireen tunnetta ja stressiä.
Ensimmäiseksi pitää pysähtyä, tarkastella nykytilannetta rehellisesti avoimin silmin. Kalenterista siivotaan pois ”ylimääräinen” tekeminen. Tehtävät priorisoidaan ja aikataulutetaan. Keskitytään tekemään yhtä asiaa kerrallaan ja vältetään keskeytyksiä.
Kumpi on sinulle tutumpaa, tunne- vai järkipohjainen kiire?
Tauot osana ajanhallintaa
Useimmilla meistä on syvällä sisällä iskostettu uskomus siitä, että vauhtia lisäämällä saavutetaan tavoitteet paremmin. Kun tavoitteet tuntuvat kaatuvan päälle, lisätään vauhtia ja tekemisen määrää. Sählätään, toistetaan vanhoja virheitä kiihtyvässä tahdissa. Ei ole aikaa pysähtyä ja järkeillä, missä ollaan ja mitä oikeasti pitäisi tehdä ja miten.
Tuottavan tekemisen vastakohta ei ole laiskottelu. Tuottavan tekemisen vastakohta on sählääminen kiirettä syyttäen. Tauot ja rentoutuminen auttavat palautumaan ja saamaan uusia näkökulmia ja ideoita omaan työhön.
Osaatko sinä pitää taukoja ja laiskotella työn lomassa?
Kirjoittaja on FM, LCF Life Coach ja NLP Master Practitioner.
Lue myös:
