
Teetä terveydeksi!
Teen sisältämät teaniini ja meteaniini vaikuttavat meihin rauhoittavasti. Ne lievittävät niin psyykkistä kuin fyysistä stressiä. Teaniinin uskotaan lisäksi parantavan mielialaa ja tiedollisia toimintojamme. Teellä on myös piristävä vaikutus.
Tee sisältää yli 700 eri aineosaa, joiden ansiosta kaikkia teelaatuja voidaan pitää tehokkaina sairauksien ehkäisyssä ja hyvinvointimme edistäjänä. Tee onkin maailman toiseksi suosituin juoma veden jälkeen.
Teellä tarkoitetaan Camelia sinensis -pensaan lehdistä valmistettua haudutettua juomaa. Eri teelaatuja ovat musta, vihreä, oolong, valkoinen ja keltainen tee. Varsinaisen teen lisäksi on paljon erilaisia teenkaltaisia juomia, kuten rooibos.
Varsinaisten teelaatujen erot ovat itseasiassa teelehtien käsittelyn eroja. Suurin ero teelaatujen välillä syntyy lehtien hapettumiseen käytetystä ajasta tai siitä hapeteaanko lehtiä. Mitä pidempää teen lehtiä hapetetaan, sitä tummempi lehdistä ja juomasta tulee.
Teen terveysvaikutuksia
Teen sisältämät antioksidantit edistävät sydäntemme ja verisuontemme terveyttä. Lisäksi teen antioksidantit ehkäisevät syöviltä. Teen juonnin uskotaan vähentävän ainakin keuhko-, rinta-, iho- ja mahasyöpien riskiä.
Teen juominen pitää meidät nuorekkaina, koska teellä on vanhenemista ja rappeutumista ehkäisevä vaikutus. Teen polyfenolit vaikuttavat vireystasoomme ja mielialaamme kohentavasti.
Teellä on myös diabetekselta suojaava vaikutus. Joidenkin tutkimusten mukaan teenjuojilla on vahvemmat luut kuin ei-teenjuojilla. Lisäksi teen juominen edistää ruonsulatuskanavamme toimintaa ja vaikuttaa näinkin osaltaan hyvinvointiimme.
Musta tee
Musta tee on käytetyin kaikista teelaaduista. Sille ominainen väri syntyynsä siitä, että lehtien annetaan hapettua loppuun asti. Tunnetuin musta teelaatu on Earl grey, jonka maustamiseen käytetään bergamenttiöljyä.
Mustassa teessä on eniten eri teelaaduista teiiniä eli teen sisältämää kofeiinia. Musta tee, jota on haudutettu kolme minuuttia sisältää keskimäärin 40 milligrammaa teen sisältämää kofeiinia. Vastaava määrä kahvia sisältää kaksinkertaisen määrän kofeiinia.
Musta tee, kuten muutkin teelajit, suojaavat verisuoniamme vaikuttamalla suotuisasti veren kolesteriarvoihin ja ehkäisemällä korkeaa verenpainetta. Vahvin näyttö mustan teen hyödyistä onkin juuri sen suojaava vaikutus sydän- ja verisuosisairauksilta. Useimmilla teenjuojilla on hyvät kolesteroliarvot.
Mustan teen uskotaan parantavan keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Lisäksi musta tee vaikuttaa tulehduksia ehkäisevästi, ehkäisemällä SOD:n (=superoksidaasilmutaasin) aiheuttamia soluvahinkoja. Musta tee oletettavasti suojaa myös paksunsuolen syövältä.
Lue myös: Tee maidon kanssa
Oolong tee
Oolong tee on mustan ja vihreän teen välimuoto, koska se on hapetettu vain osittain. Oolongin lehtien ja juoman väri voi vaihdella ruskeasta vihreään.
Oolongissa on runsaasti antioksidantteja jäljellä, koska sitä ei ole hapetettu pitkään. Oolong teen uskotaan laskevan verenpainetta ja myös siten suojaavan sydämiämme.
Vihreä tee
Vihreän teen lehtiä ei hapeteta eli fermentoida. Tällöin suurin osa teenlehdissä olevista entsyymeistä säilyy, kuten lehtien vihreä värikin. Tämän vuoksi vihreää teetä on pidetty terveellisempänä kuin mustaa teetä.
Katekiineista erityisesti epigallokatekiinigallaattia (= EGCG) on eniten vihreässä ja oolong teessä. Epigallokatekiinigallaatin uskotaan edistävän aineenvaihduntaamme ja siten myös laihtumista. Teen katekiinien sanotaan raikastavat hengitystä ja estävän reikiintymistä.
Vihreän teen positiivisten sydän vaikutusten ja syövän ehkäisyn lisäksi se pitää meidät nuorekkaina ja mielemme muutoinkin virkeänä. Vihreän teen uskotaan myös ehkäisevän muistihäiriöiden syntyä.
Runsas vihreän teen juominen saattaa vähentää atooppisen ihottuman oireita. Lisäksi vihreä tee suojaa auringon ultravioletti säteilyn haitoilta. Voit myös kokeilla puhdistaa vihreällä teellä haavoja, koska sillä on antiseptista vaikutusta.
Lue myös: Kasveilla kolesterolin kimppuun
Valkoinen tee
Valkoinen tee on harvinaisin ja siten myös kallein teelatu. Valkoiselle teelle on ominaista herkkä ja pehmeä maku. Valkoiseen teehen käytteävät teelehdet poimitaan ennen kuin nuput ovat auenneet, jolloin nuppujen pintaa peittävä hento valkoinen nukka.
Valkoista teetä ei hapeteta ja sillä on samat terveyttä edistävät ominaisuudet kuin vihreällä teellä. Terveysvaikutukset korostuvat valkoisessa teessä. Valkoisen teen sanotaan ehkäisevän tulehduksia. Kiinalaisessa lääkinnässä sitä käytetään kuumesairauksian hoitoon.
Keltainen tee
Keltainen tee on valkoisen teen ohella harvinainen ja kallis teelaji. Keltainen tee on saanut nimensä teelehtien väristä. Keltaiselle teelle ominainen väri saadaan säilyttämällä lehtiä poiminnan jälkeen pimeässä ja hapettomassa tilassa.
Muut teet
Matcha tee on jauhettua teetä ja se on suosittua erityisesti Japanissa. Matcha teetä pidetään erityisen terveellisenä, koska siinä teelehtikin tulee nautittua kokonaisuudessa. Matchasta saamme kaikki teen hyvät aineosat hyödyksemme.
Pu’erh tai Puer-teetä pidetään myös erityisen terveellisenä teenä. Muista teelaaduista poiketen Puer -tee paranee vanhetessaan. Puer teen maku ja tuoksu vaihtelee hedelmäisestä hyvinkin maanläheiseen. Tuoksua on kuvattu jopa navettamaiseksi.
Teenkaltaiset juomat
Rooibos-, mate ja yrtti- sekä hedelmäteet eivät ole varsinaisesti teetä, mutta niistä valmistetaan teen tapaan hauduttamalla juomia. Myös teenkaltaisilla juomilla on terveydelle edullisia vaikutuksia.
Ehkäpä tunnetuin teenkaltaisista jumista on rooibos. Se valmistetaan punapensaanlehdistä. Rooibos on erityisen suosittua kofeiinittomuutensa ja makeahkon makunsa vuoksi.
Teen valmistus
Valmistaessasi teetä muista huolehtia välineiden puhtaudesta.
Useille teelaaduille sopiva haudutusaika on noin 2–5 minuuttia. Huomioi teelaadulle sopiva haudutusaika, koska liian pitkä haudutus tekee teen helposti kitkeräksi.
Huomioi myös vettä keittäessäsi, ettet keitä vettä turhaan pitkään. Keitettäessä vesi menettää happea. Vähähappisessa vedessä teen maku ei pääse parhaimmalla tavalla irtoamaan.
Jos haluat nauttia teesi makeana, kokeile lisätä juomaasi vadelmahilloa.
Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti.
Lue myös: