Tarvitsetko D-vitamiinimittausta verikokeella?
Ylipaino, yksipuolinen ruokavalio, liikaa D-vitamiinivalmisteita – tässä kuusi syytä, miksi saatat tarvita D-vitamiinin saannin mittausta.
Aurinkoisina kesäpäivinä elimistöön tankatut D-vitamiinivarastot on nyt käytetty. Pimeinä talvikuukausina riittävä D-vitamiinin saanti pitää turvata monipuolisen ruokavalion ja D-vitamiinivalmisteen avulla. D-vitamiinin varastomuodon, kalsidiolin, pitoisuus verenkierrossa kuvaa D-vitamiinin saannin riittävyyttä. Se voidaan selvittää verikokeella.
Suomalaisissa laboratorioissa kalsidiolin viite- eli normaaliarvot ovat 50–80 nanomoolia litrassa (nmol/l). Alle 50 nmol/l taso merkitsee D-vitamiinin puutosta. Viitearvon lisäksi puhutaan usein myös kalsidiolin tavoitetasosta, joka voi joidenkin terveyshyötyjen saamiseksi olla viitearvoja suurempikin. Esimerkiksi osteoporoosin eli luukadon hoidossa tavoitetaso on 75-120 nmol/l.
Lue myös: Tuikitärkeä D-vitamiini
Paras ajankohta D-vitamiinimittaukselle on marras-helmikuussa. Talvikuukausiin osuva etelän aurinkoloma nostaa elimistön ja verenkierron D-vitamiinipitoisuutta, mutta vaikutus häviää noin kuudessa viikossa. Jos käyt mittauksessa useamman kerran, se kannattaa tehdä aina samassa laboratoriossa, sillä laboratorioiden mittausmenetelmät eroavat toisistaan.
Selvitimme, milloin saatat tarvita D-vitamiinimittausta.
1. SYÖT YKSIPUOLISESTI
Ravinnossa D-vitamiinin parhaita lähteitä ovat kala, D-vitamiinilla täydennetyt maitovalmisteet ja ravintorasvat sekä kananmuna. Sienistä etenkin kantarelli ja suppilovahvero sisältävät D-vitamiinia. Jos syöt yksipuolisesti tai et käytä säännöllisesti D-vitamiinia sisältäviä elintarvikkeita, D-vitamiinin puutos on mahdollinen. Selvitä tilanteesi D-vitamiinimittauksella.
Lue myös: Tämän takia ei kannata unohtaa D-vitamiinia
2. OLET YLIPAINOINEN
Ylipainoisilla veren kalsidiolitaso on matalampi kuin normaalipainoisilla. Oma D-vitamiinitilanne kannattaa tarkistaa esimerkiksi kertaalleen talven aikana, jos olet selvästi ylipainoinen ja harrastat vain vähän liikuntaa, sillä myös liikunnallinen aktiivisuus heijastuu elimistön D-vitamiinitasoihin.
3. SINULLA ON RUOANSULATUSKANAVAN SAIRAUS KUTEN KELIAKIA
Vaikka kaksi ihmistä saisi ravinnosta täsmälleen saman määrän D-vitamiinia, heidän elimistönsä D-vitamiinitaso voi olla täysin erilainen, sillä vitamiinin imeytyminen on yksilöllistä. Oma D-vitamiinitilanne voi olla hyvä tarkistaa ajoittain silloin, jos sairastaa ruoansulatuskanavan sairauksia, joilla on vaikutusta ravintoaineiden imeytymiseen. Tällaisia voivat olla mm. keliakia ja tulehdukselliset suolistosairaudet.
4. SAIRASTAT OSTEOPOROOSIA
Osteoporoosiin eli luukatoon liittyy lisääntynyt alttius saada luunmurtumia. Keskeinen osa osteoporoosin hoitoa on huolehtia riittävästä D-vitamiinin ja kalsiumin saannista. Jos sairastat osteoporoosia, veren D-vitamiinitason mittaus on tarpeen, sillä sairauden hoidossa käytetyn yksilöllisen D-vitamiiniannoksen tulisi perustua mittaustulokseen.
Lue myös: D-vitamiini vaikuttaa makuuhuoneessa
5. KÄYTÄT RUNSAASTI D-VITAMIINIVALMISTEITA
Suositeltu D-vitamiinivalmisteen käyttömäärä on lapsille iästä riippuen 7,5-10 mikrogrammaa (µg), 75 vuotta täyttäneille 20 µg ja muille aikuisille 10 µg päivässä. Jos käytät D-vitamiinivalmistetta suositeltua käyttömäärää runsaammin, pidä mielessä turvallisen saannin ylärajat: alle 1-vuotiaille 25 µg, isommille lapsille 50 µg sekä nuorille ja aikuisille 100 µg vuorokaudessa.
Jos käytät säännöllisesti suuria annoksia D-vitamiinivalmistetta, D-vitamiinimittaus verikokeella voi olla silloin tällöin paikallaan. Näin voidaan varmistaa, että verenkierron D-vitamiini- ja kalsiumtasot eivät nouse haitallisen korkeiksi.
6. OLET IÄKÄS
D-vitamiinin tuotanto iholla heikkenee ikääntymisen myötä. Osalla ikääntyneistä ruokavalio saattaa lisäksi olla yksipuolinen ja ulkoilun määrä vähäistä. Kaikki nämä lisäävät D-vitamiinin puutoksen riskiä. Varmista elimistön D-vitamiinitilanne mittauksella etenkin silloin, jos olet yli 75-vuotias.
Jutun asiantuntijana on toiminut laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen Mehiläisestä.
Lue myös:
Voiko D-vitamiinia saada liikaa?
