Suomalainen alkoholiuutisointi tunnustaa terveysvaikutukset, mutta naureskelee humalalle
Alkoholista kirjoitetaan usein hyväksyvään sävyyn. Todellisuudessa alkoholin terveysvaikutukset ovat pelkästään kielteisiä.
Vanha tieto pysyy tiukasti pinnalla vaikuttaen uutisointiin, vaikka mediassa on alettu jo tunnustaa alkoholin haitatkin.
”Alkoholi tekee tutkitusti hyvää terveydelle.”
”Näin alkoholi tekee hyvää sydämellesi.”
”Drinkki tai pari päivässä tekee naiselle hyvää.”
Tällaisia otsikoita alkoholista kirjoitetaan. Todellisuudessa alkoholin terveysvaikutukset ovat pelkästään kielteisiä. Vanha tieto pysyy tiukasti pinnalla vaikuttaen uutisointiin, vaikka mediassa on alettu jo tunnustaa alkoholin haitatkin.
Eilen hyväksi, tänään haitaksi
Suomalaisten alkoholin käyttö on määrältään eurooppalaista keskitasoa. Suomalainen tarttuu kuitenkin pulloon selvästi kanssaeurooppalaista harvemmin, mutta hörppää kerralla enemmän. Suomalaisten humalahakuinen juominen onkin kansallemme hyvin tavallista.
Alkoholin käytölle on erilaisia virallisia suosituksia, joista tunnetuin lienee Duodecimin ylläpitämä Käypä hoito -suositus. Muutaman vuoden välein ilmestyvä päivitys on asiantuntijoiden käsialaa. Tuorein, marraskuussa 2015 päivitetty alkoholin käyttöä koskeva Käypä hoito -suositus on työryhmän puheenjohtaja Hannu Alhon mukaan hyvin erilainen kuin ensimmäinen, vuonna 2004 julkaistu suositus.
– Ensimmäisessä Käypä hoito suosituksessa sanotaan, että kohtuullinen alkoholin käyttö vähentää sydän ja verisuonitautien riskiä sekä aikuistyypin diabeteksen ja dementian ilmenemää. Viimeisimmästä suosituksesta nämä on poistettu, Alho kertoo.
Terveystutkimus kehittyy vauhdilla ja alkoholin käytöstä saatu tutkimustieto muuttuu välillä nopeastikin. Tutkimuksissa havaitut hyödyt koskevatkin lopulta usein vain pientä ihmisryhmää.
– Aiemmat tutkimustulokset, joihin vanhemmissa suosituksissa on viitattu, voivat pitää paikkaansa vain hyvin rajoitetulle ihmisryhmälle, tietyn ikäisille ja täysin terveille, jos silloinkaan. Monet uudet suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat nämä todennäköisesti virheellisiksi oletuksiksi, Alho jatkaa.
Alkoholilla ei ole myönteisiä terveysvaikutuksia
Toukokuussa 2016, vain puoli vuotta tuoreimman alkoholin käyttöä koskevan Käypä hoito -suosituksen julkaisemisen jälkeen Alho olisi valmis työryhmineen päivittämään suosituksen.
– Jos suositus kirjoitettaisiin nyt, niin ottaisimme siihen jyrkemmän kannan, koska uusia tuloksia on tullut taas esiin. Voin sanoa aika varmasti, ettei ole olemassa minkäänlaista terveydellistä syytä suositella henkilölle alkoholin käyttöä.
Monissa tutkimuksissa korostetaan usein yhden tai kahden alkoholiannoksen hyviä terveysvaikutuksia. Erityisesti epidemiologien mielestä tällainen päiväannos vähentää kokonaiskuolleisuutta.
– Tällaisten suositusten antaminen on väärin, koska ne koskevat vain valittua ja harvalukuista terveiden ihmisten joukkoa. On lähdettävä siitä, että kaikki hyötyvät alkoholin käytön vähentämisestä, Alho sanoo.
- Aiheesta lisää: Suomalaista alkoholin riskikäytön rajaa muutettiin tiukemmaksi
”Aivan sama, juoko kaljaa vai vodkaa”
Alkoholin aiheuttamat haitat sisäelimille, kuten maksalle tai haimalle, ovat tuttuja juttuja. Alkoholi ei kuitenkaan ole mikään ihmeaine, joka osaisi sujahtaa vain tiettyjen elimien läpi, vaan se vaikuttaa koko kehoon. Alkoholi jakautuu tasaisesti joka ainoaan soluun, jossa on vettä eli periaatteessa kaikkiin soluihin.
– Alkoholi vaikuttaa kiireestä kantapäähän. Sitä, mitä sairauksia kellekin tulee, ei voi laittaa tärkeys- tai esiintymisjärjestykseen, vaan ne riippuvat paljon perintö- ja ravintotekijöistä sekä juomatavasta, Alho huomauttaa.
Moni ajattelee, että miedot juomat, kuten oluet tai siiderit, ovat terveellisempi vaihtoehto.
– Terveyshaittojen suhteen on aivan sama, juoko kaljaa vai vodkaa. Vain se ratkaisee, kuinka monta grammaa alkoholia elimistöön päätyy, Alho selventää.
Olutpullollisessa on 12 grammaa alkoholia, mikä on sama kuin ravintolalasillisessa viiniä tai standardipaukussa väkeviä. Mäyräkoirallinen olutta sisältää siis saman verran alkoholia kuin puolen litran kossupullo.
– Mitä vähemmän juo, sitä pienempi on riski. Piste.
Terveet kolhivat, huonokuntoisemmat sairastuvat
Nuoret ja terveet pääsevät alkoholin haitoissa hieman vähemmällä kuin ikääntyneemmät tai jo entuudestaan perussairauksista kärsivät. Isompikaan satsi alkoholia kerralla ei Alhon mukaan aiheuta vielä maksavaurioita tai haimatulehdusta, vaan kulutuksen on oltava pitempiaikaista.
Sen sijaan tapaturmariski kasvaa myös terveillä ihmisillä, kun alkoholin käyttö on kertaistumalla runsaampaa.
– Tapaturmariski unohdetaan usein. Pään alueen mikrotraumat, kuten lihasten pienet repeytymät, ovat tavallisia kroonisilla alkoholinkäyttäjillä. Kun horjahtaa, kaatuu ja lyö päänsä jatkuvasti, ongelmat kertyvät isommiksi, Alho huomauttaa.
- Aiheesta lisää: Tiesitkö? Kaiken tämän alkoholi tekee kehollesi
”Asiantuntija on puolueeton”
Alho on alkoholin käyttöä arvioineen työryhmän puheenjohtajuuden ohella Helsingin yliopiston päihdelääketieteen yksikön johtaja ja professori. Käypä hoito on taho, johon Alho uskaltaisi kuluttajana luottaa.
– Duodecim edellyttää, että asiantuntijat, jotka osallistuvat Käypä hoito -arvioon, ovat käyneet Duodecimin järjestämät näyttöön perustuvan arvion kurssit. Eli työryhmään ei vetäistä ihan ketä tahansa asiantuntijaa, vaan heillä tulee olla tieto siitä, millaista arviota tehdään ja millaisin kriteerein.
Käypä hoito -suositukset perustuvatkin aina tuoreimpiin tutkimustuloksiin eikä työryhmän henkilökohtaisia mielipiteitä oteta huomioon. Samaa ei Alhon mukaan voi sanoa verkossa pyörivistä uutisista.
– Olen hiukan huolestunut siitä, miten paljon alkoholi- ja erityisesti olutteollisuus lobbaa journalisteja kirjoittamaan juttuja, joissa sanotaan, että alkoholista on terveydellistä hyötyä ja joissa esitetään vanhoja tutkimustuloksia sen tueksi.
Alkoholiteollisuuden ja erityisesti Panimoliiton lobbauksesta on tehnyt vastaavia huomioita myös Helsingin yliopiston professori Heikki Hilamo, joka on puhunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä tilaisuudessa vuoden 2015 lopulla.
Alkoholista on vähän uutisoitavaa, mutta paljon mielipiteitä
Se, miten innokkaasti alkoholiteollisuus toimittajia lobbaa, on epäselvää. Internetissä myönteiseen sävyyn alkoholin terveysvaikutuksista uutisoivien artikkelien tai uutisten määrä on selvästi alkoholin haittavaikutukset tunnustavia pienempi.
Tarkasteltaessa seitsemän eri uutis- tai mediaverkkosivuston kahtakymmentä hakutuloksissa ensimmäisenä listautuvaa uutista tai artikkelia kaikilla sivustoilla kielteisesti, alkoholin haittavaikutukset tunnustaen, uutisoitiin selvästi eniten.
Vähiten alkoholin haittavaikutuksista kirjoitettiin Helsingin Sanomien sivuilla ja eniten Yle.fi:ssä. Myönteisimpiä olivat niin ikään Helsingin Sanomien kirjoitukset, kun Kalevan verkkosivuilla ei ollut yhtäkään uutista, jossa alkoholista olisi kirjoitettu myönteiseen sävyyn.
Aivan äkkiseltään suomalaisia toimittajia ei voi listiä puolueellisuudesta. Toisaalta mediassa on näkyvissä eräänlainen kahtiajako: neutraalien, niin sanottujen perinteisten uutisjuttujen määrä oli selvästi pienin ja alkoholista kertovissa jutuissa oli tavallisesti jokin selkeä kanta.
Myönteisissä jutuissa alkoholin käyttö nähdään sen sijaan hauskana asiana. Usein uutisessa iloitaan alkoholin käytöstä jonkin julkisuudenhenkilön kautta.
Samalla alkoholin verkkouutisointia leimaa ajankohtaisuuden puute. Tähän Alhon ratkaisu on selvä.
– Internetjuttuja pitäisi päivittää. Jos meillä on nyt sekä suomalaista että kansainvälistä uutta tutkimusta, joka viittaa siihen, että muutaman vuoden takaiset tiedot eivät ehkä pidäkään paikkaansa, pitää se huomioida.
Tarkastelussa olivat Iltasanomien, Iltalehden, Helsingin Sanomien ja Kalevan verkkosivut sekä MTV.fi, Yle.fi ja Terve.fi.
Media kaipaa kriittisyyttä
Terveysjournalismi on yksi vauhdikkaimmin kasvavista journalismin aloista. Runsaasti terveys- ja hyvinvointiaiheita sisältävät naistenlehdet kasvattavat kärkipaikallaan myyntejään jatkuvasti, puhumattakaan terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvistä erikoisaikakauslehdistä.
Samaan aikaan terveystietoa etsitään paljon. Lähes kaikki suomalaiset ovat etsineet joskus terveystietoa ja heistä hurjat 98 prosenttia tekee sen internetissä.
Hannu Alhon mielestä alkoholin terveysvaikutuksista pitää keskustella ja kirjoittaa mediassa avoimesti.
– Koko kysymys siitä, että voiko alkoholista olla jotain terveydellistä hyötyä, pitäisi haastaa ja ottaa uudelleen keskusteluun eikä vedota vanhoihin tutkimustuloksiin. Minä en kuitenkaan näe alkoholissa muita kuin haitallisia terveysvaikutuksia.
Lähteet:
Hannu Alhon haastattelu 17.5.2016
