Syötkö ravitsemussuositusten mukaisesti? Voiko vatsasi hyvin? Hyvä. Silloin et välttämättä tarvitse pre- ja probiootteja. Mitään haittaa niiden syömisestä ei silti ole.
Jos taas käytät paljon pika- ja valmisruokaa tai et syö suositusten mukaan, saat ravinnosta paljon vähemmän terveellisiä mikrobeja kuin suositusten mukaan ruokaileva. Tämän osoitti yhdysvaltalaistutkimus muutama vuosi sitten.
Tämäkin tieto yllättää: koska monet elintarvikkeet ovat iskukuumennettuja, steriloituja ja pastöroituja, kaikki saavat ruoan normaaleja mikrobeja paljon vähemmän kuin 50 vuotta sitten.
Suolisto vaikuttava mieleen
Sillä on väliä, millaisia mikrobeja eli bakteereita, hiivoja ja muita pieneliöitä suolistossa elää. Tutkimukset ovat vahvistaneet, että suoliston huono kunto vaikuttaa allergioihin, ylipainoon ja diabetekseen. Se heijastuu myös mielialaan ja käyttäytymiseen. Esimerkiksi masennusta voidaan helpottaa, kun parannetaan mikrobiston laatua. Myös 70 prosenttia vastustuskyvystä sijaitsee suolistossa.
Jokaisella on yksiköllinen mikrobikasvusto. Siinä on sekä hyviä että huonoja pieneliöitä, ja niiden yhteistyöstä riippuu, onko tuloksena tasapainoinen vai epätasapainoinen vatsa.
– Jos suoli ei toimi, ei tunne nälkää eikä syö. Silloin ravitsemustila heikkenee, ja se vaikuttaa yleiseen toimintakykyyn, kertoo professori Seppo Salminen. Hän johtaa prebiootti- ja probioottitutkimusryhmää Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa.
Syömäsi ruoka on mikrobiesi ruokaa
Kaikki nautittu ruoka on myös suolistomikrobien ravintoa ja muokkaa niiden tasapainoa. Siksi kannattaa valita mahdollisimman terveellisiä aterioita.
Hyvin syövänkin suolisto voi muuttua epätasapainoiseksi esimerkiksi antibioottikuurilla tai ulkomaanmatkalla. Silloin kannattaa lisätä pre- ja probiootteja ruokavalioon.
– Sitä voi ajatella myös terveellisenä mikrobiston ylläpitohoitona, Salminen sanoo.
Vaikuta lapsen suolistoon raskauden aikana
Lapsen mikrobisto alkaa muodostua jo raskauden aikana. Siksi siihen kannattaa yrittää vaikuttaa. Se onnistuu, kun nauttii paljon probiootteja. Tulevat vanhemmat saattavat miettiä asiaa erityisesti silloin, jos jompikumpi heistä on kärsinyt allergiasta tai atooppisesta ihosta.
Tutkimuksissa on osoitettu, että odottaville äideille annettu probiootti vähensi vauvan riskiä saada atooppinen ihottuma. Riski pieneni puoleen normaalista riskistä.
– Mikrobisto, joka on syntymähetkellä ja sen jälkeen, vaikuttaa sairauksien syntyyn. Silloin ratkaistaan, onko riskinä esimerkiksi diabetes, allergia tai ylipaino, professori Erika Isolauri sanoo.
Mikrobiston kehitystä voivat häiritä äidin ylipaino raskauden aikana, synnytys keisarinleikkauksella, antibioottien käyttö sekä äidinmaidon ja muun alkuaikojen ravinnon koostumus.
Mikä ero probiooteilla ja prebiooteilla on?
Prebiootti on imeytymätön hiilihydraatti, joka luo hyvän pohjan probioottien toiminnalle paksusuolessa. Siten se edistää terveyttä.
Probiootti on elävä mikrobivalmiste eli bakteeri tai hiiva, jonka terveysvaikutukset on osoitettu tieteellisesti.
Maitohappobakteeri on hyödyllinen bakteeri, joita on luonnostaan muun muassa maidossa ja hapatetuissa kasviksissa. Kaikki maitohappobakteerit eivät ole probiootteja. Vain tutkimuksissa hyväksi havaittuja lajeja voi kutsua probiooteiksi.
Kenelle ne probiootit ja prebiootit sopivat?
Antibioottikuurilla oleville: Lääkkeet häiritsevät suoliston mikrobitasa painoa. Tietyt probiootit tasapainottavat. Häiriötila saattaa muuttua krooniseksi, jos kuureja on useita.
Matkailijoille: Probiooteilla on ripulia ehkäisevä ja hoitava vaikutus.
Ärtyvästä suolesta kärsiville: Tutkimusten mukaan probiootit rauhoittavat vatsaa.
Ummetusta poteville: Probiootit ja prebiootit edistävät suolen toimintaa.
Iäkkäille: Prebiootit ja probiootit vilkastuttavat aineenvaihduntaa. Ne auttavat myös silloin, jos nälän tunne on kadonnut.
Lapsille: Probioottien on todettu toimivan etenkin lasten ripulin hoidossa. Euroopan lastenlääkäriyhdistys suosittelee Lactobacillus GG:n käyttöä antibioottikuurin aikana.
Mistä probiootteja ja prebiootteja saa?
Probiootit:
- Niitä ei ole luonnostaan elintarvikkeissa, vaan ne ovat aina lisättyjä. Ne tunnistaa esimerkiksi nimistä Lactobacillus GG, Lactobacillus reuteri ja Bifidobacterium lactis.
- Probiootteja lisätään muun muassa mehuihin, juustoihin, marjakeittoihin, jogurtteihin, maitoon ja piimään.
- Hapatetuissa kasviksissa, hapanmaitotuotteissa ja fermentoiduissa kauravalmisteissa on myös hyviä mikrobeja.
- Lapsille on tarjolla probiootteja sisältäviä vitamiinitippoja, ja niitä on joissakin äidinmaidonkorvikkeissa.
- Apteekista probiootteja saa tabletteina, kapseleina ja jauheina. Niitä löytää esimerkiksi lajinimillä Saccharomyces boulardii ja Escherichia coli.
Prebiootit:
- Luontaisesti niitä on rukiissa, kaurapuurossa, sienissä, hunajassa, banaanissa, parsassa, palkokasveissa, soijapavuissa, artisokassa, sipulissa, valkosipulissa ja punaviinissä.
- Niitä on myös äidinmaidossa ja äidinmaidonkorvikkeessa.
