Paino kuriin mielenhallinnalla!
Painonhallinta on ennen kaikkea mielenhallintaa. Miten saada lihottavat ajatukset kuriin?
Painonhallinta on osa normaalia elämää
Painonhallinnan epäonnistumisen syyt ovat usein aivan toisaalla kuin toimimattomassa dieetissä tai itsekurin puutteessa. Stressi, kriisit, ongelmat sosiaalisissa suhteissa sekä itseluottamuksen ja tunne-elämän ongelmat ovat tyypillisiä syitä painonhallinnan haasteisiin. Onnistunut painonhallinta vaatiikin usein kokonaisvaltaista itsetutkiskelua ja henkistä kasvua.
Jos painonhallintaan suhtautuu erillisenä kuurina tai projektina, on pitkäaikaisia muutoksia lähes mahdotonta tehdä. Ihmedieetit ja ankarat kuurit kyllä saavat painon putoamaan, mutta kuurin loppumisen jälkeen kilot nousevat entisiin lukemiin tai ylikin. Ankaraa kuuria ei jaksa eikä ole terveellistäkään jatkaa pitkään. Jos ei tee pysyviä muutoksia elämäntapoihin ja ajatteluun, paino ei pysy hallinnassa pysyvästi. Painonhallinnan tulisikin olla osa normaalia elämänhallintaa, joka vaatii hiukan enemmän suunnitelmallisuutta ja tietoista päätöksentekoa.
Lue myös: 5 vinkkiä arkeen, joilla pääset huippukuntoon
Painonhallinta on mielen ja tunteiden hallintaa
Monien tutkimusten mukaan yleisimpiä syitä ylipainoon on suunnittelematon syöminen eli napostelu ruokailujen välissä sekä ikävien tunteiden tukahduttaminen herkuttelemalla. Vaikka usein tuntuukin siltä, että herkut katoavat parempiin suihin kuin itsestään, syöminen ei ole automaattinen toiminto kuten hengittäminen. Jokaista suupalaa edeltää jokin ajatus tai joukko ajatuksia. ”Näyttääpä hyvältä.. Tekisi kyllä mieli.. Ei kai yhdestä ole haittaa.. Ystäväni loukkaantuu, jos en ota.. Syön sitten huomenna vähemmän.. Oli niin kamala päivä, että ansaitsen tämän.. Menen sitten illalla lenkille..”.
Olemme todella hyviä huijaamaan itseämme. Jos mielii saada painon pysyvästi hallintaan, on opittava tunnistamaan omat lihottavat ajatukset ja puututtava niihin ajoissa.
Lähes jokainen sortuu aika ajoin syömään tunnesyistä. Moni syö surullisena, ahdistuneena, stressaantuneena tai ollessaan ikävystynyt. Vaikka hetkellisesti murheiden nieleminen ruoan mukana tuntuisi paremmalta, se ei poista alkuperäistä ongelmaa, joka ikävät tunteet aiheutti. Itse asiassa tunnesyöminen vain lisää pahaa oloa tuoden mukanaan vielä syyllisyyden tunteen muiden ikävien tunteiden päälle. Ikävät tunteet ovat luonnollisia eikä niitä tulisi tukahduttaa. Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen, ja niiden ongelmien ratkaiseminen, joista tunteet kertovat, ovat avain tunnesyömisen kierteen katkaisemiseksi.
Lue myös: 8 syytä, joiden takia on vaikea lopettaa syömistä
3 vinkkiä psykologiseen painonhallintaan
1. Muistuta itseäsi painonpudotuksen hyödyistä
Kirjaa itsellesi ylös kaikki hyödyt, joita juuri sinä koet saavasi painonpudotuksesta. Lue tekemäsi lista säännöllisesti päivittäin ja lisäksi aina kun tunnet tarvitsevasi muistutusta. Vaikka tuntuisi siltä, että laihduttamisen syyt pysyvät mielessä muutenkin, olet varmasti ennenkin unohtanut ne mystisesti nähdessäsi herkkuja. Pidä lista aina mukanasi ylläpitämässä motivaatiotasi.
2. Muuta tukevoittavat ajatukset tukeviksi
Opettele tunnistamaan painonhallintaa sabotoivat ajatukset. Aina kun sinun tekee mieli syödä jotain suunnittelematonta, pysähdy miettimään mikä ajatus edelsi tuota halua. Mitä luultavimmin kyse on jostain sabotoivasta ajatuksesta. Kun tunnistat sabotoivan ajatuksen, kirjoita itsellesi vastaus kysymykseen: ”Mitä toivoisin muistavani seuraavan kerran kun tämä ajatus tulee mieleeni?”
3. Opettele tunteiden hallintaa
Ikävät tunteet ovat viesti siitä, että jokin asia vaatii huomiotasi. Ennen kuin tukahdutat tämän signaalin suklaalla tai sipseillä, pysähdy hetkeksi tunnustelemaan mistä on kyse. Anna tunteellesi nimi ja yritä ottaa selvää mistä tunne kumpuaa. Jos tunteen takana piileksii jokin ratkaistavissa oleva ongelma, mieti mitä voit tehdä sille. Jos ongelma ei ole tunnistettavissa tai ratkaistavissa, hyväksy tunne sellaisena kuin se on ja odota, että se menee ohi. Etsi vaihtoehtoisia tapoja itsesi palkitsemiseen. Tunteet eivät ole pysyviä eikä niitä tarvitse lääkitä herkuilla.
Kirjoittaja on sosiaalipsykologi (VTM) ja LCF Life Coach.
Lue myös:
