Onko parempi pitää yksi herkuttelupäivä viikossa vai sallia itselleen pieni herkku päivittäin?
Suurimmalle osalle ihmisistä joustava suhtautuminen syömiseen, myös herkutteluun, on toimivampi tapa kuin tiukat säännöt ja rajoitukset. Osa ihmisistä kuitenkin pelkää, että pieni herkkuhetki päivässä voi johtaa hallitsemattomaan herkkuhimoon, ja siksi heille voi olla hyvä ratkaisu rajoittaa herkuttelua vain tiettyihin päiviin. Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa.
Miten herkuttelu pysyy kohtuudessa?
Herkkujen himo pysyy paremmin hallinnassa, kun muistaa syödä riittävästi ja säännöllisesti kunnon aterioita. Monipuolinen aamupala antaa hyvän lähdön päivälle, ja sen jälkeen ruokailuvälit kannattaa omaa kylläisyyttä kuulostellen pitää noin 3-5 tunnissa. Useimmille sopiva rytmitys päivän aterioille on aamupala, lounas, pieni iltapäivän välipala, päivällinen ja iltapala. Kun näistä huolehtii, nälkä ei missään vaiheessa päivää kasva hallitsemattoman suureksi. Jos ruokailu on kovin epäsäännöllistä, herkkuja tulee helpommin syötyä nälän ja energiavajeen vuoksi.Lue myös: Näin saat ruokahimot kuriin
Mikä on kohtuullinen määrä herkkuja päivässä?
Kohtuullisena voi pitää sellaista herkkumäärää, josta tulee korkeintaan 200 kilokaloria energiaa. Se voi olla esimerkiksi pieni jäätelöpuikko, lyhyt rivi suklaalevystä tai pieni pala marjapiirakkaa.
Elämässä on tietysti päiviä, jolloin herkkuja kertyy kohtuutta enemmän esimerkiksi juhlien tai muun erityistilanteen vuoksi. Tällaisista päivistä kannattaa ottaa kaikki ilo irti, eikä sen kummemmin laskea herkkujen ja suupalojen määrää. Joustava ja salliva suhtautuminen syömiseen johtaa yleensä pitemmän päälle parempiin tuloksiin esimerkiksi painonhallinnassa kuin hyvin tiukat ja mustavalkoiset rajoitukset. Herkkupäivien vastapainoksi tulee yleensä myös päiviä, jolloin herkkuja ei kulu ollenkaan.
Mitä teen, jos vedän toistuvasti herkkuöverit?
Yksittäisiä herkkuövereitä ei kannata jäädä murehtimaan, mutta jos runsas makeiden, rasvaisten tai suolaisten herkkujen syönti on päivittäistä tai lähes päivittäistä, sillä on jo merkitystä terveyden ja painonhallinnan kannalta. Kannattaa miettiä, onko päivän ruokailurytmi kunnossa ja tuleeko kunnon ruokaa syötyä riittävästi. Usein jo näiden laittaminen kuntoon helpottaa herkkuhimon hallintaa.
Mieti, millaiset tilanteet ja tunteet johtavat liialliseen herkutteluun. Tunnesyömiselle on tyypillistä se, että esimerkiksi stressiä, surua tai ahdistusta yritetään hallita syömällä. Kun herkuttelun taustalla olevat tunteet tunnistaa, niiden hallinta ja sietäminen muilla keinoilla kuin liiallisella syömisellä helpottuu.Lue myös: Tunnistatko tunnesyömisen?
Kannattaako silloin tällöin viettää herkuton kuukausi?
Hyvin tiukat rajoitukset syömisen suhteen johtavat helposti repsahduksiin. Repsahdukset taas vahvistavat pettymyksen tunneta siitä, ettei pysty hallitsemaan syömistä ja herkkujen himoa.
Jos herkkujen määrää ruokavaliossa haluaa yrittää rajoittaa, kokonaan herkuttoman kuukauden sijaan voi kokeilla laittaa esimerkiksi karkin ja suklaan syönnin tauolle. Niiden sijaan voi sallia itselleen välillä vaikkapa pienen palan marjapiirakkaa. Samalla voi harjoitella kohtuullisuuden käsitettä.
Kokonaan herkuttoman kuukauden viettokin voi onnistua, mutta sen jälkeen palataan usein entisiin tapoihin ja tottumuksiin. Jos herkuttelun määrää haluaa pysyvästi vähentää, herkuttoman kuukauden aikana on tärkeää miettiä, miten aikoo suhtautua herkkuhetkiin sen jälkeen. Jos on aikaisemmin syönyt suklaata koko levyn kerralla, herkuton kuukausi voisi parhaimmillaan opettaa nauttimaan siitä palan kerrallaan.
Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa Terveystalosta.
Lue myös:
