Sosiaalinen media ruokkii vertailua
Kun itsetunto on jo valmiiksi huteralla pohjalla, vilkaisu vaikka Facebookiin voi syöstä sen pohjalukemiin. Yksi kehuu juosseensa kymmenennen maratoninsa, toinen on saanut unelmiensa työpaikan, kolmas hehkuttaa muuten vaan täydellistä onneaan. Moni antaa itsestään ja elämästään sosiaalisessa mediassa todellisuutta ruusuisemman kuvan. On toki ihan luonnollista haluta jakaa elämän huippuhetkiä ja jättää ne ikävimmät fiilikset yksityisiksi. Sosiaalinen media kuitenkin toimii kätevänä kasvualustana vertailulle, joka on riittämättömyyden tunteen parasta polttoainetta. Kun nähtävillä on vaan onnistumisia, saavutuksia ja onnea, on helppo unohtaa niiden taakse kätkeytyvä työmäärä, epäonnistumiset, epävarmuuden hetket ja kipuilu. Muiden elämä tuntuu olevan niin paljon helpompaa ja jännittävämpää.
Myös perinteinen media ruokkii riittämättömyyden kulttuuria. Jatkuvalla syötöllä saamme uusia kohtia alati pitenevään suorituslistaan: näin sinun tulisi syödä, näin liikkua, näin kasvattaa lapsesi, näin hoitaa ikääntyvät vanhempasi, näin edetä urallasi, näin olla hyvä puoliso. Kun koko maailma ja kaikki tieto on nykyään niin helposti ulottuvillamme, enää ei riitä se, että peilataan omaa elämää suhteessa naapuriin, vaan odotuksia ja vaikutteita imetään ympäri maailman.
Olet itse itsesi pahin arvostelija
Ulkonäköpaineet, työpaineet, suorituspaineet.. Vaikka ulkopuolelta tulevat paineet tuntuisivat kuinka suurilta, usein suurimmat odotukset ja vaatimukset asetamme itse itsellemme. Samalla olemme myös itsemme pahimpia arvostelijoita. Jokainen haluaa tulla hyväksytyksi ja tuntea kuuluvansa joukkoon. Pelko siitä, ettei olisikaan muiden hyväksynnän arvoinen, saa meidät häpeämään omia puutteitamme ja piilottelemaan erilaisten suojamuurien ja roolien takana.
Emme uskalla näyttää keitä todella olemme, vaan toimimme niin kuin kuvittelemme muiden meiltä odottavan. Samalla etäännymme omista todellisista tarpeistamme ja toiveistamme. Perfektionisti voi tuudittautua ajatukseen, ettei kukaan voi arvostella, jos tekee kaiken täydellisesti. Mutta kuka määrittelee täydellisyyden? Ja mitä tapahtuu, kun perfektionisti epäonnistuu? Omaa haavoittuvaisuutta on vaikea hyväksyä saati paljastaa, mutta on hyvä muistaa, että kukaan meistä ei ole täydellinen, jokaisella on omat kipupisteensä ja pelkonsa.
Lue myös: Ole sinut itsesi kanssa!
Hyväksy säröt ja rosoisuudet
Motivaatiotutukija Heidi Grant Halvorson on tutkinut erilaisten ajattelumallien vaikutusta menestykseen. Hänen tutkimuksensa kiteytyy oivaan neuvoon: älä koskaan vertaile itseäsi muihin, vaan pelkästään omaan kehitykseesi. Kun valitset ”olen hyvä”-ajatuksen sijasta ”tulen paremmaksi”-asenteen, pystyt myös epäonnistumisten jälkeen ponnistamaan eteenpäin kohti uusia tavoitteita.
Ainainen tavoitteiden perässä juokseminen ja itsensä kanssa kilvoittelu ei kuitenkaan ole pelkästään hyvä asia. Rinnalle tarvitaan ajatusta siitä, että olet hyvä ja riittävä juuri sellaisena kuin olet. Kun pystyt hyväksymään itsesi kaikkine puutteinesi, kun pystyt hyväksymään oman keskeneräisyytesi ja epätäydellisyytesi, voit näyttää riittämättömyyden kulttuurille taivaanmerkit ja alkaa nauttia elämästäsi. Kuten japanilaisen wabi-sabi-estetiikan harjoittajat uskovat, juuri ne säröt ja rosoisuudet tekevät elämästä ainutlaatuista ja kaunista.
Kirjoittaja on sosiaalipsykologi (VTM) ja LCF Life Coach.
Lue myös:
