Lyhentyneet helmat ja lahkeet paljastavat vaivan, joka kiusaa joka toista suomalaista: suonikohjut. Onneksi harmittavia kohoumia jaloissa voi hoitaa.
Suonikohjuilla viitataan alaraajojen laskimoiden vajaatoimintaan. Kun paine jalkojen laskimoissa nousee, tihkuu neste verisuonten ulkopuolelle aiheuttaen turvotusta.
- Aiheesta lisää: Mikä auttaa suonikohjuihin?
Aamulla jalat saattavat näyttää normaaleilta, mutta päivän mittaan turvotus lisääntyy. Illalla se on pahimmillaan ja usein siihen liittyy kutinaa, kiristävää tunnetta ja jopa kipua. Myös öisiä suonenvetoja ja jalkojen levottomuutta esiintyy.
Pieniin kivistyksiin auttaa kävely ja ylipainon ehkäiseminen, mikä tehostaa nesteen poistumista aktivoimalla jalkojen lihastoimintaa. Pitkäaikaista seisomista kannattaa silti välttää, ja istuessa jalat on hyvä nostaa ylös.
Erilaiset flebotoniset aineet, kuten viininlehtiuute ja flavonoideja sisältävät rohdosvalmisteet, lisäävät laskimoiden jäntevyyttä. Hevoskastanjansiemenuute auttaa turvotukseen ja kutinaan.
Alussa hoitona kokeillaan hepariinilääkitystä tai yksilöityjä hoitosukkia, jotka puristavat pinnallisia laskimoita ja siten ehkäisevät niiden laajenemista sekä pumppaavat nestettä alaraajoista pois.
- Lisätietoa suonikohjuista: Suonikohjut – enemmän kuin esteettinen vaiva
Muita vaihtoehtoja ovat laserhoito, koukuttaminen tai vaahtohoito. Kahden ensimmäisen tavoitteena on hävittää suoni kokonaan, kun vaahtohoito pyrkii tukkimaan suonen. Avoleikkauksia tehdään enää harvoin.
Perintötekijät vaikuttavat suonikohjujen esiintymiseen. Myös synnytykset ja ylipaino lisäävät suonikohjujen todennäköisyyttä. Seisomatyötä ei viimeisimpien tutkimusten mukaan tarvitse suonikohjujen pelossa lopettaa.
Lähteet: Käypä hoito, Duodecim, Mehiläinen Oy
Lue lisäksi:
Suonikohju häpyhuulissa: tavallinen, mutta ikävä raskauteen liittyvä vaiva
