Terve.fi

Suonikohjut: Miten niitä pitäisi hoitaa? Käypä hoito -suositus päivitettiin


Alaraajojen laskimovajaatoiminnan Käypä hoito -suositus on päivitetty. Arkikielessä puhutaan suonikohjuista, kun tarkoitetaan alaraajojen laskimovajaatoimintaa.

Alaraajojen laskimovajaatoiminnan Käypä hoito -suositus on päivitetty. Arkikielessä puhutaan suonikohjuista, kun tarkoitetaan alaraajojen laskimovajaatoimintaa. Päivitetyssä hoitosuosituksessa todetaan, että kompressiohoidon merkitys vähenee: se ei näytä estävän suonikohjuja pahenemasta.

Jalat väsyvät ja niitä särkee, turvottaa ja kutisee. Kyseessä ei kuitenkaan välttämättä ole alaraajojen laskimovajaatoiminta. Diagnoosivaiheessa on olennaista muodostaa kokonaiskuva potilaan oireista. Täytyy sulkea pois muut alaraajaoireita aiheuttavat sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelinperäiset ja neurologiset sairaudet sekä perifeerinen valtimotauti.

Diagnostiikan ja hoidon pohjana ovat oireet, kliininen tutkimus ja laskimoiden kaikukuvaus, paalutetaan suosituksessa.

– Kliinisessä tutkimuksessa todetaan pystyasennossa näkyvät suonikohjut ja mahdolliset laskimovajaatoimintaan liittyvät ihomuutokset (hyperpigmentaatio, ekseema, lipodermatoskleroosi eli ihonalaiskudoksen kovettuminen, avoin tai parantunut haava), kuvataan suosituksessa.

Suositukset pähkinänkuoressa

  • Jos tehdään kajoava hoito, tulee hoidon perustua aina kaikukuvauslöydökseen.
  • Suurin osa kajoavasta hoidosta voidaan toteuttaa polikliinisesti laskimonsisäisin menetelmin.
  • Ensisijainen kajoavan hoidon menetelmä pinnallisten päärunkojen hoidossa on termoablaatio (laser tai lämpötaajuushoito). Suurimmalle osalle potilaista se voidaan tehdä paikallispuudutuksessa poliklinikalla.
  • Tarvittaessa sivuhaarat eli näkyvät kohjut voi poistaa kirurgisesti tai vaahtoskleroterapialla.
  • Kompressiohoidolla ei voi estää suonikohjujen pahenemista.
  • On olemassa lupaavia laskimonsisäisiä menetelmiä syvien laskimoiden virtausesteen hoitoon.

Kompressiohoidon painoarvo pienenee

Kompressiohoidon merkitys vähenee. Vaikka se lievittää oireita, on hoitomyöntyvyys heikkoa eikä kompressiohoito estä laskimovajaatoiminnan etenemistä.

Esimerkiksi komplisoituneen laskimovajaatoiminnan hoidossa kompressiohoito on kuitenkin merkittävä osa hoidon kokonaisuutta. Toimenpiteen jälkeen kompressiohoito tulee suunnitella yksilöllisesti ja toimenpidekokonaisuuden perusteella, todetaan suosituksessa.

Mitkä potilaan leikataan?

Suosituksesta saa apua sen erottamiseen, onko kyseessä komplisoitumaton vai komplisoitunut laskimovajaatoiminta. Vaikeusasteen kliininen luokittelu on esitetty taulukkomuodossa.

Mitkä potilaat hoidetaan kajoavasti? Kiteytetysti sanoen ne potilaat, jotka kärsivät haittaavista oireista ja jotka sairastavat komplisoitua laskimovajaatoimintaa.

Komplisoitunut laskimovajaatoiminta on aina aiheellista hoitaa kajoavasti, jos se on mahdollista teknisesti ja potilaan kokonaistilanteen kannalta, kerrotaan suosituksessa. Jos vaiva on komplisoitumaton, mutta potilas kärsii haittaavista oireista ja kaikukuvauksessa todetaan merkittävä laaja-alainen refluksi, on aiheellista tehdä kajoava hoito.

Kuinka yleisiä suonikohjut ovat?

Pintalaskimoiden vajaatoiminta on varsin yleistä: sitä on havaittu noin 30–40 prosentilla aikuisväestöstä. Pitkäaikaisessa seurantatutkimuksessa on havaittu, että suonikohjujen ilmaantuvuus oli työikäisellä väestöllä noin yksi prosentti.

Alaraajojen laskimovajaatoiminnan riskitekijöitä ovat naissukupuoli, raskaudet ja sukurasite. Niitä perussyitä ja mekanismeja, joilla laskimoiden vajaatoiminta kehittyy, ei kuitenkaan tunneta.

Lähteet:

Alaraajojen laskimovajaatoiminnan Käypä hoito -suositus 15.11.2016Käypä hoito -sivusto

Lue myös:

Mikä auttaa suonikohjuihin?

Suonikohjut, potilasohje

Raskausajan tavallisia oireita

Julkaistu: 28.11.2016