Lihaskrampissa eli suonenvedossa lihas supistuu ääriasentoon ja verenkierto heikkenee aiheuttaen hapenpuutteesta johtuvan kivun tunteen. Tarkkaa mekanismia ei kuitenkaan tunneta.
Lihas voi krampata niin silmäkulmassa kuin varpaassakin, mutta tavallisin ja kivuliain se on kuitenkin pohje- ja reisilihaksessa.
- Erikoislääkäri vastaa: Mistä kävelyn aikaisen lihaskrampit johtuvat?
Lihaskrampeille altistavat mm. raskaus, elektrolyyttihäiriöt (mm. magnesiumin ja natriumin puutostila), nestevajaus, nesteenpoistolääkkeiden käyttö ja alaraajojen turvotus suonikohjujen vuoksi.
Lihaskramppia voi esiintyä varsinkin rankan urheilusuoritusten jälkeen. Tällöin hikoilun jälkeen elimistössä poistuu lyhyessä ajassa paljon suoloja, magnesiumia ja kalsiumia. Tasapaino palautuu esim. juomalla mehua tai urheilujuomaa.
Lihaskramppi eli suonenveto ja omahoito
- Vastaliike auttaa; venytä jännittynyttä lihasta, esimerkiksi pohjelihaskrampissa, ojenna polvea tai koukista nilkkaa.
- Sivele lihakseen apteekista saatavaa voidetta tai geeliä, jossa on tulehduskipulääkettä.
- Hiero kevyesti puserrellen kramppaavaa lihasta.
- Kylmäpakkaus (esim. pakastevihannespussi) auttaa ensiapuna kivuliaassa krampissa.
Ennaltaehkäise lihaskrampit
- Venyttele lihaksia ennen ja rasituksen jälkeen.
- Juo nesteitä ennen rasitusta.
- Hiero lihaksia.
- Lopeta tupakointi.
- Apteekista ilman reseptiä saatavilla magnesiumin, B1-vitamiinin, ja kalsiumin lisäravinteista voi olla apua.
Lihaskramppi eli suonenveto, milloin lääkäriin?
- Itsehoidosta ei ole kerta kaikkiaan apua.
- Lihaskrampit toistuvat usein.
- Tällöin verikokeilla voidaan selvittää kalsium- ja magnesiumtasapaino. Lääkäriltä voit saada myös reseptilääkettä suonenvetoon.
Lähde:
Suonenveto, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2018.
