Kauneus & Terveys

Näin sinä syöt vuonna 2016

Tämä vuosi on vastaisku tiukalle dieettaamiselle. Kokosimme asiantuntijan kanssa ruokatrendit, joiden mukaan sinäkin tänä vuonna syöt!
Kuvat Fotolia

Vaikka uusia dieettejä ilmestyy kuin sieniä sateella, ravitsemusasiantuntija ja valmentaja Jonna Heinonen uskoo, että uusi vuosi tuo ruokarintamalle myös aimo annoksen maalaisjärkeä. 

Karppaus ja rasvan välttely ovat menneen talven lumia

– Vielä viitisen vuotta sitten karppaus oli iso juttu. Nyt trendi on selvästi hiipumassa. Rasvaakaan ei enää karteta, kun on alettu ymmärtää eroja rasvojen laaduissa ja siinä, että ilman välttämättömiä pehmeitä rasvoja elimistö ei toimi ja voi hyvin.

Karppauksen ja rasvattomuuden tilalle hiipinyttä sokerin karttamista Heinonen ei kuitenkaan purematta niele.

– Se on mennyt vähän överiksi. Ei ymmärretä, että sokereissakin on eroja, ja jätetään syömättä myös terveelliset marjat ja hedelmät.

Ruokavaliotrendit 2016

1. Yleistyvät erityisruokavaliot

Yhä useampi noudattaa esimerkiksi gluteenitonta, sokeritonta tai maidotonta ruokavaliota ilman varsinaista terveydellistä perustetta. Heinosta ilmiö huolestuttaa.

– Ruokavalion rajaaminen perusteetta on huono juttu niin kropalle kuin päänupille. Tiukat syömissäännöt voivat rajoittaa myös sosiaalista elämää, jos ei ruokarajoitteiden takia uskalleta lähteä esimerkiksi kylään tai ravintolaan syömään. 

2. Puhdas ruoka

Luonnonmukainen, puhdas ruoka houkuttaa kuluttajia vuosi vuodelta enemmän.

Liika prosessointi huolestuttaa, ja ruoan alkuperästä ollaan yhä kiinnostuneempia.

Heinonen kuitenkin muistuttaa, ettei luonnollisuus tee automaattisesti autuaaksi.

– Luonnonmukaisuus ja terveellisyys ovat kaksi erillistä asiaa. Ovathan kärpässienetkin luonnollisia.

3. Eettiset proteiinin lähteet

Me suomalaiset popsimme lihaa vielä keskimäärin hyvällä ruokahalulla: vuonna 2014 vatsamme vetivät sitä 74,6 kiloa henkeä kohden.

Moni on kuitenkin alkanut kaivata lautaselleen eettisempää proteiinin lähdettä.

Ennustammekin, että esimerkiksi hyönteisten elintarvikekäyttö lisääntyy lähivuosien aikana.

– Maailmalla hyönteiset ja ötökät ovat perusruokaa. Ne ovat eettistä ravintoa ja ehdottoman hyvä proteiinin lähde.

Toistaiseksi nouseva trendi on kuitenkin jumissa lain kourassa – hyönteisten myynti elintarvikkeeksi on Suomessa vielä laitonta.

Heinonen toivoo lisää suosiota myös kasviproteiineille kuten linsseille, pavuille ja herneille.

– Suurin este niiden käytölle tuntuu tällä hetkellä olevan tietämättömyys siitä, kuinka kasviproteiineista saadaan valmistettua maistuvaa ruokaa.

4. Ruokavalio treeniohjelman mukaan

Lienee selvää, että pitkänmatkanjuoksija kaipaa erilaista ravintoa kuin painonnostaja tai sohvaperuna.

Siksi ei ehkä yllätä, että treeniohjelmaan yksilöllisesti kustomoidut ruokavaliot ovat yleistymään päin.

– On hieno juttu, että ravinnon yhteyttä treeniin ja siinä kehittymiseen on alettu ymmärtää yhä paremmin. 

5. DNA-dieetti

Maailmalla on jo jonkin aikaa kohistu DNA-dieetistä, jossa ruokavalio- ja liikuntasuositukset määritellään yksilöllisen geeniperimän mukaan.

Heinosta dieetti epäilyttää, vaikka kyseessä on hänen mukaansa hyvä aihio.

– Tekniikka ei ole vielä tarpeeksi kehittynyttä. Tulevaisuudessa tämä voi olla iso juttu, mutta tarvitaan vielä lisää tutkimusta.

6. Pohjoismainen ruokavalio

Hehkutettu välimeren ruokavalio on saanut kotoisen haastajan.

Perinteiseen länsimaiseen ruokavalioon verrattuna pohjoismainen dieetti sisältää vähemmän sokeria ja rasvaa, sillä prosessoidut lihatuoteet, lisäaineet, sokerilimsat sekä pikaruoka on karsittu minimiin. Sen sijaan kuituja, kalaa sekä mereneläviä on tarjolla runsaasti.

– Pohjoismainen ruokavalio on terveellinen ja suositusten mukainen valinta. Se sisältää paljon hyviä rasvoja, kasviksia, marjoja ja viljoja. 

7. Terveysherkut

Lehtikaalisipsejä, superfoodeilla silattua raakasuklaata ja chia-patukoita. Myös herkkuhetkiltä kaivataan nyt terveellisyyttä.

Täytyykö herkkujenkin olla terveyspommeja?

– Mikäs siinä, jos syö niitä siksi, että ne oikeasti maistuvat hyvältä. Jos ”terveysherkuilla” korvataan aito tavara, se ei kannata. Jonkin asian totaalinen itseltään kieltäminen voi aiheuttaa hallitsemattoman himon.

Edes terveysherkkuja ei kuitenkaan kannata popsia kilotolkulla – esimerkiksi raakasuklaa sisältää kaloreita lähes saman verran kuin teollinen maitosuklaa.

8. Spiralisoidut kasvikset pastan korvaajina

Vaikka hiilihydraattikammo on Heinosen mukaan hiipumassa, maailmalla ennustetaan, että yhä useammat korvaavat pastan nauhoiksi leikatuilla kasviksilla.

– Vain kymmenesosa suomalaisista syö suositusten mukaiset puoli kiloa kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivässä. On siis hienoa, jos ihmiset saadaan syömään enemmän kasviksia, kunhan ilmiö ei aiheuta pastakammoa.

Julkaistu: 15.1.2016
Kommentoi »