Kauneus & Terveys

Miksi toiset voivat syödä voita huoletta?


Kova rasva lisää yhdellä kolestrolia, toisella ei. Nyt tiedetään, miksi toiset voivat syödä voita lihomatta ja sairastumatta.
Kuvat Fotolia

Vuohenjuusto sisältää runsaasti kovaa, tyydyttynyttä rasvaa, joka saa Suvin veren kolesterolitason kohoamaan. Susannan kolesteroli taas pysyy normaalilukemissa. Suvilla on siis riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Susannalla ei samaa uhkaa ole, rasvaisista herkuista huolimatta.

Sama ravinto vaikuttaa eri yksilöiden terveyteen eri tavoin, ja yhtenä syynä siihen ovat erot geneettisessä perimässämme. Suvi kuuluu niihin, joilla on rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavasta apoE-nimisestä geenistä nelostyyppi. ApoE on yksi tärkeimmistä ravinnon tyydyttyneen rasvan ja veren kolesteroliarvon yhteyteen vaikuttavista geeneistä.

- Meillä suomalaisilla on valitettavan paljon geenin nelostyyppiä, joka yhdessä ravinnon tyydyttyneen rasvan kanssa nostaa veren haitallisen LDL-kolesterolin määrää. Samasta geenistä on myös kakkostyyppi, joka vaikuttaa täysin päinvastaisesti: mitä enemmän ravinnossa on tyydyttynyttä rasvaa, sitä matalampi on veren LDL-kolesterolipitoisuus, selittää erikoistutkija Vera Mikkilä Turun yliopistosta.

Esimerkkihenkilömme Susanna kuuluu niihin onnekkaisiin, joilla on apoE-geenin kakkostyyppi. Siksi hän voi huoletta syödä rasvaisia juustoja ja muuta kovaa rasvaa reilusti joka päivä, eivätkä hänen kolesteroliarvonsa silti kohoa.

- Geneettiset aineenvaihduntaerot tuovat uuden käänteen ikuiseen kiistaan siitä, saako voita ja muuta kovaa rasvaa syödä vai ei, Vera Mikkilä toteaa.

Ravinto ja geenit vaikuttavat 

Ravinnon ja geenien yhteisvaikutuksia on tutkittu kiivaasti reilut kymmenen vuotta sekä Suomessa että maailmalla. Kahdelta uudelta tieteenalalta, nutrigenomiikalta ja nutrigenetiikalta odotetaan vastauksia esimerkiksi siihen, voitaisiinko kroonisten sairauksien riskiä pienentää yksilöllisesti suunniteltujen ruokavalio- ja hoito-ohjeiden avulla.

- Tällä hetkellä ravinnon ja geenien yhteisvaikutuksista ei vielä tiedetä niin paljon, että yksilöllisiä ruokavalio-ohjeita voitaisiin antaa, Mikkilä sanoo.

Yksi syy tähän on se, että sama geeni voi elimistössä vaikuttaa hyvin moneen eri asiaan. Esimerkiksi rasva-aineenvaihduntaa säätelevän apoE-geenin toiminta on yhdistetty myös luuston terveyteen ja syöpäriskiin.

- Emme voi olla varmoja, että tunnemme tämän geenin kaikki vaikutukset. Siksi tietyn sairauden riskin vähentämiseen annetut ruokavalio-ohjeet voivatkin olla haitallisia jonkin toisen sairauden riskin kannalta.

Mikkilän mukaan geenitutkimuksen tuomaa tietoa voidaan kuitenkin jo nyt hyödyntää koko väestön tasolla.

Suurin osa suomalaisista reagoi haitallisesti 

Suurella osalla suomalaisista on apoE-geenistä se tyyppi, joka reagoi haitallisesti ravinnon tyydyttyneeseen rasvaan.

Meidän kannattaa välttää ravinnossamme kovia rasvoja, jotta kolesterolitasomme eivät nouse liikaa. Ranskalaiset puolestaan voivat nauttia huolettomammin voita, kermaa ja juustoa, koska heidän geneettinen taustansa on tässä suhteessa erilainen.

Ranskattarien hoikkuuden ja hyvinvoinnin salaisuuksia eivät olekaan myöhäiset illalliset ja korkokenkäkävely, vaan he pysyvät kunnossa geenityyppinsä vuoksi.

Sellaisiakin geenejä tunnetaan, jotka vaikuttavat elimistössä vain yhteen tiettyyn asiaan, esimerkiksi laktoosin pilkkomiseen tarvittavan entsyymin toimintaa säätelevä geeni. Joka viidennellä suomalaisella on geenistä tyyppi, jonka toiminta lopahtaa jo lapsuusiässä. Seurauksena on laktoosi-intoleranssi.

Kyseinen alttius voidaan todeta verinäytteestä tehtävällä yksinkertaisella geenitestillä. Jos ihmisellä on laktoosi-intoleranssia aiheuttava geenityyppi, häntä osataan neuvoa siirtymään vähälaktoosiseen ruokavalioon.

Harva terveyteen liittyvä riski on vielä näin helposti testattavissa. Silti kaupallisia geenitestejä on jo tavallisenkin kuluttajan saatavilla. Niitä voi tilata esimerkiksi internetistä.

Vältä kaupallisia geenitestejä 

Vera Mikkilä ei suosittele kaupallisia geenitestejä kenellekään. Testien perusteella ei voi päätellä terveysriskeistään juuri mitään, sillä niissä selvitetään vain muutamia geenejä. Kaikenkattavaa testiä ei ole tarjolla.

Testitulos voi lisäksi aiheuttaa turhaa ahdistusta. Vaikka siitä ilmenisi alttius sairastua johonkin tiettyyn sairauteen, täsmähoitoa ei välttämättä olekaan tarjolla.

Omaan sukutaustaansa tutustumalla saa runsaasti tietoa terveysriskeistään. Paljon kertoo jo se, mistä päin Suomea isovanhemmat ovat kotoisin.

- Suomessa on geneettisesti isot erot idän ja lännen välillä. Itä-Suomessa on esimerkiksi enemmän apoE-geenin nelostyyppiä, joka saa ravinnon kovan rasvan kanssa veren kolesteroliarvot kohoamaan. Jos suvussa on lisäksi nuorena sydänkohtaukseen kuolleita, kovan rasvan käytössä kannattaa olla varovainen, Vera Mikkilä painottaa.

Jokaisen on hyvä tuntea omat riskitekijänsä, olipa sukutausta kuinka terve tahansa. Siksi on viisasta mittauttaa muun muassa verenpaine ja veren kolesteroliarvot säännöllisesti.

Ravitsemussuositukset eivät sovi jokaiselle yksilölle 

Kuinka pitää suhtautua virallisiin ravitsemussuosituksiin,  jos oma sukutausta antaa vihjeitä siitä, miten kannattaa syödä ja elää pysyäkseen terveenä? Ja kuinka oikeaan ne edes osuvat, kun kerran ravinnon terveysvaikutukset ovat geeniperimästämme johtuen pitkälti yksilöllisiä?

- Ravitsemussuositusten suuret linjat ovat käyttökelpoiset kaikille, vaikka yksilöllistä hienosäätöä voidaankin tarvita. Pitää muistaa, että suositukset on tarkoitettu väestötasolle, kuten joukkoruokailun suunnitteluun ja seurantaan, mutta ei sellaisenaan jokaiselle yksilölle sopiviksi, Mikkilä sanoo.

Hän muistuttaa, että ravinnon yksilölliset terveysvaikutukset eivät edes johdu pelkästään geeneistämme. Terveyteemme vaikuttavat yhtä lailla muut elintapamme sekä psykososiaalinen ympäristömme eli kaikki elämämme psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.

- Kaikesta ei voida syyttää eikä kiittää geenejä, vaan taustalla on valtava syy-seuraussuhteiden verkko, Mikkilä tähdentää.

Käynnistä hyvät geenit 

1. Selvitä mistä päin Suomea isovanhempasi ovat kotoisin. Itäisillä suvuilla on suurempi perinnöllinen taipumus sairastua kovien rasvojen aiheuttamaan sydän- ja verisuonitautiin. Syö niukasti kovia rasvoja ja tarkista kolesteroliarvosi ja verenpaineesi varsinkin, jos juuresi ovat idässä. Sama ohje hyödyttää kaikkia, lännestä itään.

2. Olitko syntyessäsi alipainoinen? Sait ehkä sikiönä geeneihisi esivirityksen, joka altistaa lihomiselle ja sydänsairauksille. Liikunta torjuu tehokkaasti sairaudelle altistavien geenien käynnistymistä. 

3. Odottavan äidin on syytä välttää vähähiilihydraattista dieettiä. Sen on todettu sammuttavan sikiön geeneistä sellaisia, joita tarvitaan tasapainoiseen kehitykseen. Myös rento ja hyvä olo raskausaikana välittyy epigeneettisen ohjelmoitumisen välityksellä pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

Lähteet: Virve Pohjanpalon artikkeli Olet mitä mummosi söi, Yliopisto-lehti 3/2013. Jani Kaaron artikkeli Ruoka säätää geenejäsi, Tiede 4/2102.

Julkaistu: 14.10.2013