Terve.fi

Miten valita hyvä patja selkäkipuiselle? 4 vinkkiä


Patjakaupoilla ostaja kohtaa usein runsaudenpulan. Valikoima on yhtä laaja kuin hintahaitarikin eikä uusi patja välttämättä ole aina vanhaa parempi.

Seuraavassa on muutamia seikkoja, joita selkä-, niska- ja hartiasäryistä kärsivän kannattaa sänkykaupoilla huomioida.

Vaihtoehdot lisääntyneet nopeasti

Patjan ostaja voi helposti kuormittua kaikkien vaihtoehtojen alle.

Perinteisten vaahtomuovipatjojen rinnalla on niin lateksi-, joustin- kuin runkopatjojakin ja niitä saa aina pehmeästä kovaan.

Erilaisten keinokuitu- ja luonnontäytteiden kavalkadi on niin ikään vakuuttava, puhumattakaan uuden aikakauden muistivaahtopatjoista ja muista uutuuksista.

Uuden patjan kanssa voi mennä ojasta allikoon

Yhdysvaltaistutkimuksen mukaan uusi patja voi helpottaa selkäsärkyä.

Tutkimukseen osallistuneilla oli kaikilla vähintään viisi vuotta vanha patja, jonka tilalle he saivat kuukaudeksi keskikovan joustinsängyn.

Kaikki 59 osallistujaa kertoivat tutkimusjakson päätyttyä selkä-, niska- ja hartiakipujensa vähentyneen merkittävästi. Samoin unen laatu ja nukkumismukavuus oli parantunut kaikilla.

Aina uusi patja ei kuitenkaan peittoa vanhaa, kuten samaisessa tutkimuksessa todetaan.

Juuri siksi patjan valinnassa pitääkin olla tarkkana. Seuraavassa on vinkkejä uuden patjan hankintaan.

1. Kenelle patja tulee

Patja- ja sänkykaupoille lähtijän tärkein asia on pohtia, kenelle patja on tulossa.

Patjan valintaan vaikuttaa nukkujan pituus ja paino. Yleisesti ajatellaan, että patjan pitäisi olla vähintään 10 senttimetriä nukkujaa pitempi.

Myös mahdolliset kipuoireet, allergiat ja hikoilun voimakkuus vaikuttavat patjan valintaan.

Allerginen suosii usein vaahtomuovipatjaa ja jättää lateksit, villat ja hevosenjouhilla täytetyt patjat ostamatta.

Paljon hikoilevalle luonnonmateriaalit ovat puolestaan parempi vaihtoehto, sillä ne hengittävät paremmin.

2. Missä patjaa käytetään

Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, tuleeko sänky itselle esimerkiksi kotiin vai mökille vai onko kyseessä vierassänky, jota käytetään harvemmin.

Yksin elävä voi keskittyä omaan mukavuuteensa, mutta sänkynsä toisen kanssa jakavan on syytä ottaa myös unikaveri sekä petiin mahdollisesti pyrkivät lapset huomioon.

Nykyisin parisänkyjä saa monessa eri leveydessä ja patjat voidaan räätälöidä kummankin nukkujan tarpeiden mukaan.

Kumppanin ei siis tarvitse kärvistellä kovalla patjalla vain toista miellyttääkseen ja monesti kunkin tarpeiden mukaan valitut erilliset patjat ovat pariskunnalle yhtenäistä patjaa parempi vaihtoehto.

Erilliset patjat myös vaimentavat vieressä nukkuvan liikkeitä.

Moottoroitu sänky on kätevä vaihtoehto silloin, jos sängyssä luetaan tai katsotaan televisiota.

3. Patjan hinta

Vietämme elämästämme kolmasosan unessa, joten patjan hankinnassa pihiys ei välttämättä ole hyvästä.

Halvimmillaan vaahtomuovipatjan voi hankkia muutamalla kympillä, kalleimmillaan patjoihin ja sänkyyn voi saada uppoamaan jopa kymmeniä tuhansia.

Ylen Kuningaskuluttajan testissä havaittiin, ettei keskihintaisten patjojen ominaisuuksissa itse asiassa ole suuriakaan eroja.

Suurimmillaan erot ovat hintahaitarin alapäässä: muutaman kympin patja on kelvollinen väliaikaiseen nukkumiseen, mutta jokaöiseen nukkumasijaansa kannattaa panostaa vähintään muutamia satoja euroja.

4. Ole avoin

Selkäkivuista kärsivät ajattelevat usein, että kova patja antaa paremman tuen ja on siten parempi vaihtoehto.

Monesti oletus on väärä, kuten tutkimuksissakin on todettu.

Todellisuudessa hieman pehmeämpi peti antaa paremmin tukea selkärangalle, nukkui sitten selällään tai kyljellään.

Patjan sopivuutta voi testata tuntuman lisäksi myös makoilemalla patjalla sekä selällään että kyljellään ja pyytämällä kaverin tueksi. Jos kumppanin käsi liukuu vaivattomasta alaselän ali ja patjan ja selän väliin jää avonaista tilaa, on patja liian kova.

Kyljellään nukkuessa selkärangan pitäisi olla suora eikä taipua.

Patjakaupoilla aika ja kärsivällisyys ovatkin hyveitä, sillä vain testaamalla voi löytää patjan, joka on itselle sopivin.

Lähteet: PubMed, Yle, Lancet, Selkäkanava

Julkaistu: 3.9.2016