Kun maksa sanoo stop!

Kun maksa sanoo stop!
Kaksi viinilasia päivässä voi olla maksalle liikaa. Maksakirroosiin se voi viedä kymmenessä vuodessa.
Julkaistu 2.6.2015

Terve maksa näyttää sileäpintaiselta ja kauniin tummanpunaiselta. Kun se toimii hyvin, se puhdistaa kehosta myrkkyjä, valmistaa hormoneja ja auttaa sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa. Mutta jos juo jatkuvasti alkoholia, maksa­ muuttuu pikku­hiljaa kelmeän harmahtavaksi, jopa­ ­vihertäväksi. Samalla se muuttuu ­kovaksi ja ryhmyiseksi ja näyttää kuivuneelta rypäletertulta. 

Päivittäinen alkoholin juominen­ voi tuhota maksan jo kymmenessä­ vuodessa.­ Koska nainen kestää alkoholia miestä huonommin, myös naisen maksa vaurioituu herkemmin. Turvarajoja alkoholille ei ole. Jotkut saattavat sietää pitkään suuriakin määriä, mutta joillekin jo pari viini­lasia päivässä voi olla liikaa.

– Alkoholin käyttö aloitetaan yhä nuorempana ja sitä juodaan entistä enemmän, toteaa ylilääkäri­ Helena Isoniemi HYKSin elinsiirto- ja maksakirurgian­ klinikalta.

Aluksi on rasvamaksa 

Maksakirroosi on salakavala sairaus, sillä alkuvaiheessa­ se ei juuri vihjaile olemassaolostaan tai oireet ovat niin ­vähäisiä, ettei niihin kiinnitä huomiota.

– Jotkut saavat nenäverenvuotoja tai ikenet alkavat tihkua harjatessa verta. Oireet johtuvat siitä, että sairas maksa­ ei pysty valmistamaan veren hyytymistekijöitä. Nämä­ voivat olla ensimmäisiä merkkejä maksan pettämisestä, Isoniemi sanoo.

Aivan yllättäen maksakirroosidiagnoosia ei silti saa. Ennen sitä syntyy rasvamaksa, jossa maksaan ilmestyy rasvapisaroita­ ja maksakudokseen saattaa kehittyä pienimuotoinen tulehdus. Se voi parantua kokonaan toisin kuin kirroosi, jossa maksa täyttyy sidekudoksella ja sen toimintakyky vähitellen pettää.

Maksakirroosia on vaikea tutkia 

Muuttuneet maksaentsyymit saattavat kertoa maksan ­ongelmista, mutta kirroosista kertovaa verikoetta ei ole olemassa. Maksa-arvot voivat olla normaalit myös pitkälle­ edenneessä kirroosissa.

Ultraäänitutkimus saattaa antaa viitteitä rasvamaksasta­ tai maksakirroosista. Ainoa varma tapa todeta sairaus on ottaa maksasta koepala. Kirroosipotilaat hakeutuvat hoitoon siinä vaiheessa, kun heillä­ on useita ­oireita: väsymystä, kutinaa, ­lihasten kuihtumista, keltaisuutta ja pahoinvointia. Oireena voi olla myös veristä oksentelua. Se on merkki siitä, että maksan veren­kierto on häiriintynyt.

 –Jos maksa on täynnä sidekudosta, veri­ ei enää pääse virtamaan läpi. Silloin se etsii oikoreittejä muun muassa­ ruokatorvesta. Kun ruoka­torven lima­kalvon laskimot laajentuvat, syntyy niin ­sanottuja suonikohjuja. Jos ne ­repeävät, ihminen oksentaa verta tai saattaa saada hengenvaarallisen verensyöksyn, kuvailee Isoniemi.

Kun verenkierto häiriintyy, keho puskee askitesnestettä­ vatsaonteloon. Nestettä voi kertyä jopa kymmenen litraa, ja vatsa voi turvota pinkeäksi tynnyriksi.

– Oireita voidaan lievittää neste- ja suolarajoituksella sekä­ nesteenpoistolääkkeillä. Joskus askitesnestettä poistetaan neulalla vatsaontelosta, mutta sekin saattaa heikentää vointia. Askiteksen ennuste on huono – lähes puolet potilaista menehtyy vuoden kuluttua sen alkamisesta.

Vointi saattaa romahtaa nopeasti 

Pitkälle edenneessä kirroosissa myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita, kuten ­ammoniakkia, kertyy myös aivosoluihin. Tällöin mielialat aaltoilevat ja puhe puuroutuu. Ihminen voi olla sekava, unelias ja vapiseva ja menettää ajan- ja paikantajun.

– Reaktiokyvyn hidastuminen saattaa aiheuttaa vaaratilanteita muun muassa liikenteessä. Pahimmillaan aivo­sairaus johtaa syvään tajuttomuuteen, maksakoomaan, toteaa Isoniemi.

Ruulansulatuskanavan laskimo­laajentumia voidaan ­ehkäistä tähystyksenä tehtävällä kumilenkki­­hoi-dolla. Se estää verenvuodon melko hyvin. Oireet silti kertovat, että kirroosi on jo hyvin pitkällä.

Koska kirroosi etenee hiipien, sairastavan kunto saattaa romahtaa äkillisesti.­ Sairaalat saavatkin paljon huolestuneita­ yhteydenottoja­ ­kirroosipotilaiden lähei­­­siltä.

–Omaisten on joskus vaikea ymmärtää, miksi maksansiirtoa ei voida­ tehdä­ huonokuntoiselle, juomista jatkavalle potilaalle. Toimenpiteen edellytys on puolen vuoden raittius­ ja se, että ­potilas pystyy olemaan juomatta loppu­elämänsä ajan. Sopivia maksoja on tarjolla ­vähän ja lisäksi­ heikkokuntoisen potilaan selviytyminen isosta leikkauksesta­ on aina­ heikompaa kuin kohtuullisen hyväkuntoisen.

Maksansiirto on mahdollinen harvoille­ alkoholin jättäneistä alko­holisteista. Alkoholi heikentää myös muuta elimistöä siinä määrin, ettei siirtoa voida tehdä.­ Maksasoluilla on kuitenkin hämmästyttävä uusiutumiskyky. Jos päättää lopettaa juomisen ajoissa ja ­kokonaan, maksa­kirroosi ei välttämättä ehdi edetä vakaviin oireisiin. Lievä kirroosi voi osin parantua ja pit­källe edenneen kirroosin kulku pysähtyä.

Viina vie kirroosiin 

  • Kun keskiolut vapautettiin vuonna 1969, juominen yleistyi. Myös naiset lisäsivät alkoholin käyttöä.
  • ­Kymmenen viime vuoden­ aikana alkoholiperäisten kuole­mien määrä on kaksinkertaistunut. Myös ylipaino ja ­vähäinen liikunta lisäävät riskiä.
  • Alkoholi on työikäisten naisten­ toiseksi suurin kuolinsyy. Vuonna 2011 alkoholi­peräisiin maksa­sairauksiin, kuten maksa­kirroosiin, akuuttiin alkoholi­hepatiittiin ja maksa­syöpään kuoli 1 043 ihmistä. Heistä 17–25 prosenttia oli naisia.
  • Jatkuva käyttö aiheuttaa maksa­kudoksen tulehdustilan. Ajan kuluessa se johtaa maksan kovettumiseen, kirroosiin. Yli 80 prosenttia maksasyövistä syntyy kirroosimaksaan. 
Kommentoi »