Terve.fi

Liikuntaa terveydeksi ja lääkkeeksi - Kohonnut verenpaine



Liikuntaa terveydeksi ja lääkkeeksi - Kohonnut verenpaine

Säännöllinen liikunta on hyvä tapa saada kohonnut verenpaine alhaisemmaksi.
Teksti Ilkka Vuori

Sydämen pumppaama veri aiheuttaa valtimoiden seinämään kohdistuvan paineen. Olkavarresta sydämen korkeudelta mitattuna aikuisen henkilön normaalin verenpaineen ylärajaksi katsotaan 130 (systolinen paine)/85 (diastolinen paine) mmHg (millimetriä elohopeaa).

Välillä 130-139/85-89 mmHg paine luokitellaan tyydyttäväksi, välillä 140-159/90-99 mmHg lievästi kohonneeksi, välillä 160-179/100-109 mmHg kohtalaisesti kohonneeksi ja tätä korkeammat paineet huomattavasti kohonneiksi.

Pitkään kohonneena ollut verenpaine vaurioittaa valtimoita ja kuormittaa sydäntä. Näiden muutosten seurauksena muun muassa sydänveritulpan (infarktin), aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan kehittymisen vaara suurenee ja ne voivat ilmetä aikaisemmin elämässä.

Mitä enemmän ja mitä kauemmin verenpaine on kohonnut, sitä suurempia riskejä ja haittoja se aiheuttaa.

Useimmin kohonnut verenpaine johtuu elintavoista: tupakoinnista, runsaasta suolan käytöstä, runsaasta alkoholin käytöstä ja liikunnan puutteesta. Myös lihavuus, stressi ja eräiden lääkkeiden käyttö lisäävät kohonneen verenpaineen kehittymisen vaaraa.

Liikunta ja verenpaine

Väestötutkimuksissa enemmän kuin 4 tuntia viikossa vapaa-aikanaan liikkuneilla henkilöillä kohonneen verenpaineen kehittymisen vaara oli noin 20 prosenttia pienempi kuin vähemmän kuin tunnin viikossa liikkuneilla. Vapaa-aikanaan 1 – 3 tuntia viikossa liikkuneilla verenpaineen kohoamisen vaara oli noin 10 prosenttia pienempi kuin vähän tai ei lainkaan liikkuneilla.

Kohtalaisesti kuormittava ja rasittava vapaa-ajan liikunta näyttävät pienentävän kohonneen verenpaineen kehittymisen riskiä yhtä paljon.

Säännöllisesti liikkuvilla henkilöillä, joilla on suuri kohonneen verenpaineen kehittymisen vaara, paine suurenee iän mukana vähemmän kuin fyysisesti passiivisilla henkilöillä.

Työhön liittyvällä liikunnalla ei ole todettu selvää yhteyttä verenpaineen kohoamisen vaaraan.

Säännöllinen kestävyysliikuntaharjoittelu alentaa normaalia ja varsinkin kohonnutta verenpainetta.

Yksittäisten tutkimusten tulokset vaihtelevat, mutta lukuisten tutkimusten tulokset yhdistävän analyysin mukaan liikuntaharjoittelu pienensi normaalia verenpainetta keskimäärin 2(systolinen) /2 (diastolinen) mmHg, rajamailla olevaa painetta 3/2 mmHg ja kohonnutta painetta 7 /5 mmHg.

Liikuntaharjoittelu alentaa kohonnutta verenpainetta myös iäkkäillä, ylipainoisilla ja lihavilla henkilöillä sekä henkilöillä, joilla lääkkeiden vaikutus on jäänyt vähäiseksi.

Terveysliikunnan suosituksen mukaisen kestävyysliikunnan on todettu alentavan verenpainetta jokseenkin saman verran kuin kohtalaisen voimakas suolan vähentäminen ravinnossa tai painon pudottaminen muutamia kiloja. Muut elintapamuutokset ovat pienentäneet verenpainetta vähemmän kuin säännöllinen liikunta.

Useiden tutkimusten tulokset yhdistävien meta-analyysien tulosten mukaan myös lihaskuntoharjoittelu näyttää alentavan verenpainetta muutamilla elohopeamillimetreillä. Tutkimuksia on kuitenkin vähän, niiden tulokset ovat vaihtelevia, ja henkilöiden väliset erot tämän harjoittelun vaikutuksissa ovat suuret.

Lihaskuntoharjoittelun ei ole todettu suurentavan verenpainetta eikä siitä ole ilmoitettu aiheutuvan haittoja terveydelle.

Liikunta saattaa pienentää verenpainetta monilla tavoilla. Liikunta saattaa pienentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta, parantaa valtimoiden sisäkalvon (endoteelin) toimintaa, tehostaa insuliinin vaikutusta ja pienentää munuaisista erittyvän reniini -entsyymin aktiivisuutta.

Yleensä liikunta vähentää stressiä ja jännitystä, ja runsas säännöllinen liikunta voi vähentää liikapainoa ja lihavuutta. Nämä vaikutukset puolestaan pienentävät verenpainetta.

Lue myös:

Kohonnut verenpaine yhteydessä diabetesriskiin

Alhainen verenpaine

Julkaistu: 29.6.2017